Huhtikuussa 2015 vietettiin pidennetty pääsiäisviikonloppu Napolin lahtea kiertäen. Napolista jäi ristiriitainen kuva roskineen ja tyylikkäine disainineen. Onneksi lähellä on käynnin tai kenties jopa jäämisen arvoisia kohteita. Siksi oli hyvä virkistää muistikuvia ja poiketa uudelleen 2022.
Circum Vesuviana
Circum vesuviana junalla pääsee mukavasti Napolista Pompeijin kautta Sorrentoon. Junamatka kustantaa 3,90€ ja taxi pyysi huikeat 110€. Junamaisemat ei ole Napolin osalta kovin kauniita mutta ehkäpä kuvaavat osittain rujoa aluetta ja paranevat Sorrentoa lähestyttäessä.
Pompeiji ja Vesuvius
Napolin alueella tulivuoria riittää. Tunnetuin niistä on Vesuvius. Kirkkaina päivinä Vesuvius toimii hyvänä maamerkkinä koko lahden alueella.
Vaarallisimman maineessa on lahden pohjoisrannalla sijaitseva Supertulivuori Campi Flegrei, joka on yksi maailman vaarallisimmista tulivuorista. Se ei muistuta perinteistä tulivuorta, koska se on kaldera, eli romahtanut tulivuori. Kalderan läpimitta on noin 12 kilometriä. Siinä on yli 20 kraatteria sekä useita muita aukkoja, joista purskahtelee kuumaa vettä ja kaasua.
Pompeji oli roomalainen kaupunki, joka hautautui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Samalla tuhoutuivat myös Herculaneumin, Stabiaen, Oplontisin ja Boscorealen kaupungit. Pompeji on ollut laajojen arkeologisten tutkimusten kohteena vuodesta 1748 lähtien ja on siksi parhaiten tunnettu antiikin maaseutukaupunki. Suuri osa kaupungista on kuitenkin yhä tutkimatta. Pompejin arkeologisten kaivausten alue käsittää kaiken kaikkiaan 66 hehtaaria, josta noin 45 hehtaaria on kaivettu esiin. Suurin osa katujen ja talojen nimistä on keksitty kaivausten aikana tai jälkeenpäin.
Pompeijissa on 8km käveltävää ja nähtävää, jos ruukut ja rauniot kiinnostavat. Pompeijissa kannattaa olla tarkkana, että ostaa ovelta pääsyn museoalueelle eikä jo juna-asemalta opastuskierrosta, johon tarvitaan silti erillinen sisäänpääsytiketti.
Sorrento
Taas oli pakko toistaa itseään autistisesti ja poiketa ensimmäiseksi oluelle hotelli Europen huikealle terassille.
Sorrento on rauhallisempi ja siistimpi osa Napolin lahtea. Asukkaat olivat ystävällisiä. Kiva kaupunki kujineen ja hienoine rakennuksineen jäi myönteisesti aikanaan mieleen. Nyt vanha kaupunki oli täynnä ääntä ja turistia. Vaikka erityinen viehätys on muisto vain, niin jotain selittämättömän kiehtovaa siellä on. Hyvät ravintolat sijaitsevat vanhassa kaupungissa ja illan kuluessa niihin saattaa poiketa mandolinivirtuuoosi esittämään italo-klassikoita:
”Palaja oi tänne armas
Meren laajan rantamille
Tääll on laulut ihannimmat
Lemmen ääni suloisin
Älä hylkää mua Sua rukoillen mä pyydän
Palaja luokseni Sorrentohon”
Sorrento on sitruunaa täynnä eri muodoissa (jäätelöstä seinälaattoihin). Kannattaa maistaa paikallista Limoncelloa kylmänä. Shoppailija löytää edullisia vaatteita, laukkuja ja kenkiä.
Sorrenton Grande ja Piccolo Marina
Funikulaarihissillä pääsee mukavasti vanhasta kaupungista alas rannalle. Kävely, illallinen rantaterassilla ja auringon lasku olivat parasta Sorrentoa 2022. Edellisen kerran erikoisuus oli, että satamassa on hurjasti kissoja, joita paikalliset ruokkivat keitetyllä spagetilla! Tällä kertaa ei kissoja näkynyt.
Hotellit Sorrentossa
Piccolo marina hotelli oli ihan ok 2015; sijainti aivan venesataman rannassa, Laivaliikenteen meteli ei silti häirinnyt, mutta aaltojen kumu kuului. Ystävällinen emäntä ja tytär hoitavat aamiaistarjoilut. Paras yhteys Marina Piccolo-satamasta ylös kaupungille hissillä. Hissilippu maksaa 1€, mutta on hintansa väärtti elvyttäjä väsyneille jaloille.
2022 Sorrentossa asuimme Brunon ja hänen tyttärensä Christinan luona Le Muse Suitessa lähellä juna- ja bussiasemaa. Bruno on työskennellyt MCF:ssä 13 vuotta ja osasi siksi suomea. Brunon poika jatkaa samassa yrityksessä Norjan vuonoissa. Christinalla on omassa puutarhassa appelsiineja, joista hän puristi meille auringon makeaa mehua. Huoneistossamme oli poreamme makkarissa ja parveke kaupungin yli merelle. Christina ja Bruno olivat koristelleet huoneiston kukkasin ja ilmapalloin. Jääkaapissa odotti pullo kylmää spumanttea ja sitruunakakku. Aamiaiseksi Bruno laittoi meille vastaleivottuja suklaakroisantteja ja sitruunakreemipasteijoita sekä aitoa italialaista kahvia. On ihana tietää, että Bruno ja Christina jäi odottamaan meitä uudelleen Sorrentoon.
Amalfi ja Positano
Bussimatka on Sorrentosta Amalfiin on elämys. Mahtavat maisemat on luvassa, jos saa meren puoleiset istumapaikat (oikea reuna). Kannattaa olla hyvissä ajoin juna-asemalla, josta bussi lähtee, ettei joudu seisomaan kahta tuntia. Liput ostetaan helpoimmin ennakkoon Sorrenton juna-aseman sivukioskista.
Täydestä bussista kuvaamisessa on haasteensa. Juuri kun jotain kaunista näkyy, syöksytään tunneliin tai puut estävät näkymän. Alla kuitenkin muutama ikkunan läpi otettu kannyräpsy.
Amalfi-rannikko mereltä katsottuna
Paluumatka Amalfista tehtiin yhteysaluksella, joka poikkeaa Positanon rannassa. Vesibussilla voi palata Sorrentoon tai jatkaa Caprille tai Ischialle. Selkeällä säällä maisemat ja rantakylät ovat vaikuttavan näköisiä. Vinkkinä voi sanoa, että osta lippu yhteysalukseen rantalaiturin kioskeista. Älä luota koskaan ensimmäisiin lippumyyjiin, vaan tarkista saatavuus kilpailijoilta ja muista kojuista. Toiset joko valehtelevat sumeilematta tai ovat muka tietämättömiä kilpailijoiden tarjonnasta/aikatauluista.
Jos sattuu kirkas päivä, luvassa on upeita valokuvauksellisia maisemia.
Suositus
Suosittelen Sorrentoa ja Amalfi-rannikkoa lomakohteeksi. Sorrento tuntuu italialaisemmalta kuin koskaan niin hyvässä kuin pahassa. Vege tai vegaanikin pärjää mainiosti, koska niin italialainen keittiö tarjoaa vaihtoehtoja.
Tulen ja jään: Uskon, että tulen jälleen lomalle tännepäin. Amalfi-rannikon kylät olivat kauniita, mutta tulisiko niissä aika pitkäksi pidemmän oleskelun aikana? Jäljelle jää siis Sorrento, joka voisi olla paratiisi, jonne joskus jään asumaan. Siellä on tasaisen mukava merellinen ilmasto. Italian taitoa ja sanastoa pitäisi kehittää, mutta kieli ei vaikuta mahdottomalta opittavaksi. Hintataso on eläkeläiselle korkeahko, mutta jos tinkii merinäköalasta ja asuu etäämpänä hälystä, niin voisi keskittyä katselemaan sitrusten kypsymistä.
Miten paratiisikriteerit täyttyvät?
”Tulen ja jään” paratiisipiirteistä toteutuu 8½/10, sillä kauniin paratiisin varjopuoli on korkeahko hintataso. Talvella ei Välimeren lämpö riitä vaikka valoa olisikin ja kesäkaudella turismi tuo hälyä.
☑ uuden kielen oppii kohtuullisella vaivalla tai pärjää nykyisillä taidoilla
☐ on valoisaa ja lämmintä (sekä ihmiset että ilmasto)
☑ on kohtuuhintainen arki ja toisaalta on luksusta tarjolla sitä kaivatessa
☑ maisema on kaunis
☑ elo on verkkaisen rauhallista, ja silti aktiviteetteja on tarjolla
☑ herkullista ruokaa (myös vegeä) on tarjolla
☑ tuntuu turvalliselta liikkua ja elää vapaasti
☑ on hyvät liikenneyhteydet, jos välillä kypsyttää
☑ Tulen ja ☑ jään kokemus
Amalfin rannikolla lomailtiin taannoin. Asuttiin Maorissa ja liikuttiin ympäristössä aika laajasti. Caprilla käytiin tietysti. Oli helppo liikkua pienillä laivoilla kylästä toiseen pitkin rannikkoa. Positano oli ihana kylä. Sieltä löytyi mm Positanon muotia mikä oli ihan ona juttunsa.