Hiiumaa

Eka poikkeaminen Hiiunmaalle oli pikainen. Lehtman satamalaituri edusti vastikään päättynyttä reaalisosialismia törröttävine betoniraudoituksineen ja lapsellisine minipoijuineen. Siihen ei ollut uskallusta kaakkoistuulessa jäädä kuin passien leimaamisen ajaksi. Sittemmin on saari kierretty perin pohjin pariin kertaan.

Hiiun meno on rauhallisempi ja rennompi kuin nykyvirossa yleisesti. Jopa elokuun puolivälissä osa majoituksista oli suljettu. Suurinta osaa niistä ei löydy Bookingista tai Airbnb’stä, mutta googlaamalla sentään. Talveksi rantaravintolat sulkevat ovensa. Kartan perusteella on useampi kaupunki tai ainakin kylä. Niin onkin, mutta autoillessa muutaman talon jälkeen alkaa taas pelto tai metsä eli juuri, kun tuntuu lupaavalta, niin ohi on jo ajettu. Oikeastaan sellainen olo on koko saaren osalta. Jotain kivaa ja lupaavaa siellä on, mutta miksei siitä saa otetta?

Pääkaupunki Kärdla on meren rannalla, tarkemmin Tarestenlahden rannalla. Kaupungin väkiluku on pienentynyt 3000 asukkaaseen. Keskustassa on aukio jonka reunalla Mamma Mia italialainen ravintola, osuusliike Coopin tavaratalo ja entinen paloaseman torni. Keskustan ympärillä on laaja, rauhallinen omakotitaloalue. Kaupungin kaakkoisosassa sijaitsee 455 miljoonaa vuotta vanha, halkaisijaltaan yksi maailman suurimmista kraatereista. Meteoriitin putoaminen nosti alueen merenpinnan yläpuolelle.

Kärdlan venesatama on suojainen ja palvelut vaikuttivat riittäviltä. Oman veneen lisäksi Hiiulle pääsee lentäen kahdesti päivässä Tallinnasta. Autolauttayhteys on Sõrusta Saarenmaalle ja Heltermaalta mantereelle.

Majakat retkikohteina

Kõpu

Kōpu on jykevä kuin 1500-luvun kirkko
Kõpu on rakennettu ”korkealla mäelle” sisämaahan. Maisema hieman kaltevalta maisematasanteelta.

Kōpun majakka on 36m korkea ja sen valonkanto 48 km. Se on rakennettu vuonna 1531 ja on siten Itämeren alueen vanhin majakka. Sen väitetään olevan myös maailman vanhin majakka, jossa valo on palanut yhtäjaksoisesti.

Ristna

Ristnan valurautainen torni on tunnusväriltään punainen

Ristna on 30 m korkea ja sen valonkanto on 22 km. Ennen muinoin radion merisäätä kuunnellessa Ristnan tiedot usein puuttuivat ja nyt sen tilalla kerrotaankin Saarenmaan Vilsandin havainnot. Ristnan majakka on valurautaa ja se on tilattu Ranskasta 1873. Se rakennettiin, koska alueella oli usein niin sumuista, että Kōpun valo ei näkynyt riittävästi. Torni selviytyi ekasta maailmansodasta, mutta kärsi vahinkoja minkä vuoksi sen rautarakenteen päälle valettiin betonivaippa vuonna 1920.

Suomen merenkulkulaitoksella on yhdeksän rannikkoasemaa DGPS-korjaustietojen välittämiseen laivoille. Yksi niistä on Ristna. DGPS sai alkunsa siitä, että GPS:n julkista signaalia huononnettiin 2000-luvun alkuun asti tarkoituksella.

Sõru ja Tohvri

Tohvrin idyllinen rantatie majakalle.
Kaivo Tohvrin rannalla. Vastaranta onkin jo Saarenmaata.
1934 rakennettu Tohvri

Tohvri on käymistämme majakoista pienin ja sijaitsee Hiidenmaan etelärannikolla Sōrussa, josta on myös lauttayhteys Saaremaalle. Rannan toinen merkinantolaite on Sõrun terästrakenteinen majakka. Satamakylässä on museo, vanhainkoti ja uimaranta. Rantatie on varsin viehko ja sen varrelle voisi majoittua mielellään.

Sõrun terästrakenteinen majakka.

Tahkunan majakka ja Estonia muistomerkki

Tahkuna ja lähestyvä ukkospilvi
Tahkunan rannalla piisaa kiviä ja tietenkin lokki jokaiselle kivelle

Tahkunan majakka on 42,6 m korkea ja sen valonkanto on 22 km. Se sijaitsee Hiiumaan pohjoiskärjessä. Majakan tilasi Venäjän tsaari Pariisin maailmannäyttelystä 1871.

Estonia-muistomerkki

Majakkarannassa on Estonia-laivan onnettomuudessa menehtyneiden muistomerkkinä pronssinen laivakello, joka alkaa soida yhtä kovassa myrskyssä kuin haaksirikkoyöna oli. Ristin muotoinen heiluri tuo myrskyssä heiluessaan viestin mereltä.

Muuta koettavaa

Kalana

Lämmin tuuli kuin Välimerellä
Kymmenen vuotta sitten viiri oli näin hyvässä kunnossa; nyt ei enää salkoakaan pystyssä.
Kalanan rannalla kuljetaan niskat kenossa pyöreäksi hioutuneita kiviä ihmetellen

Kalanan kalasatama rantoineen on joka kerta tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. Voimakas, lämmin tuuli mereltä, rannan kasvit ja kivet saavat rakastumaan tähän entiseen kalasatamaan. Menneinä vuosina rannalla oli vuokrattavissa yöpymismökkejä. Nyt kaikki vaikutti autiolta ja suljetulta. Ainut elonmerkki oli rantavaja, jossa valmistauduttiin suuriin hääjuhliin. Laiturin itäpuolella on jokin kesken jäänyt matkailuprojekti.
Kenties meillä on ollut vain hyvää tuuria ja loistavan lämmin sää, kun Kalanassa on aistinut köyhänmiehen paratiisin tuntua. Syyssateessa ja viimassa tuntemus lienee jäätävämpi.

Lehtma

Polku uimarannalle
Viileä meri ja lämmin hiekka

Lehtman uimaranta upea minihiekkadyyniparatiisi ja aina jostain syystä autio. Sen vierellä on järeä neuvostoliittovalmisteinen aallonmurtajalaituri, jossa ainakin taannoin oli vielä surkeatasoinen vierasvenesatama. Nyt sitä osaa rannasta hallitsee rujo tukkisatama hakekasoineen.

Kassari ja villavabrik

Orjakun vierasvenesatama on tuulille altis, mutta aalloilta suojattu

Hiiun itärannalla on Kassarin saari tai oikeastaan kaksi saarta, Kassari ja Orjaku. Vuosien saatossa maan kohotessa saaret yhdistyivät. Saaren eteläosassa on pitkälle merelle ulottuva Sääretirp -niminen hiekkakieleke. Kassarin ja Hiidenmaan välissä on Käinalahti, jonka erottavat merestä pengertiet sekä Kassarin matalikko, jolla veden syvyys on keskimäärin 0,5 metriä. Käinalahti on Hiidenmaan runsaslintuisimpia alueita etenkin muuttoaikoina.
Orjakun vierasvenestama on asiallisen oloinen ja saaren rannat kutsuvat uimaan.

Tyyliä ja lämpöä

Yksi suosituimmista turistibussikohteista on Villavabrik, jossa on myynnissä tyylikkäitä villapaitoja, -hanskoja ja -pipoja. Tuotanto myydän vain vabrikin myymälässä ja Martin markkinoilla. Talon päädyssä on pieni kahvio.

Ristimägi ja Hiiun ruotsalaishistoria

Risuinen Ristimägi

Ristimägi on maantien varrella Reigissä. Sen synty liittyy Reigissä olleiden ruotsalaisten karkotukseen vuoden 1781 elokuussa. Katariina Suuri allekirjoitti määräyksen, joka antoi ruotsalaisille ”luvan” muuttaa Etelä-Ukrainaan. Elokuun 20. 1781 maastamuuttajat kokoontuivat Ristimäelle, jossa pidettiin viimeinen jumalanpalvelus. Näin jätettiin hyvästit paikalle, joka oli ollut ruotsalaisten koti vähintään 400–500 vuotta ja Ruotsin hallinnoima vuosina 1563–1710.
Runsaslukuisesta ruotsalaisväestö kyydittiin tsaarin rakuunoiden saattamana Ukrainaan Dneprjoen varrelle ja vain puolet heistä selvisi hengissä rankasta matkasta. Stalinin vainojen alettua vuonna 1929 heidän jälkeläisille luvattiin ”paluumuutto” Ruotsin Gotlantiin. Samaan aikaan Hiidenmaalla (ruot.Dagö) asui enää yksi ruotsia taitava mummo.

Alkuaan siis Ristimägi oli ollut paikka, johon saarelta lähtevät ihmiset kävivät tekemässä ristejä. Nykyisin asia on päinvastoin ja ristejä tekevät ensi kertaa saarella kävijät. Niin teimme mekin. Ristimägi on vaatimaton risuryteikkö verrattuna Liettuan Ristimäkeen Siauliain lähellä.

Hotellit ja ravintolat

Luige holiday house oli siisti ja rauhallinen, jollein autojen ja muuttolintujen ääniä lasketa

Hyvää majoitusta on haastavaa löytää. Oikeasti tarjolla on vaihtoehtoja, muttei niinkään Bookingin kautta eikä ainakaan Kärdlassa. Kymmenisen vuotta sitten Kärdlassa oli varattavissa vain Sõnajala. Se oli ihan ok, vaikka hieman parakkimainen asumus. Viimeksi majoituttiin Luige vuokramökkiin, jossa on erillinen sauna- ja jacuzzi-rakennus.

Korkin kuohuvaa moneen makuun ja hintaan

Kärdlan satamassa palvelee kesäisin shampanjabaari Kork. Iltapäivään asti tarjolla on brunssi. Meno on hieman harrastelijamainen, mutta sen korvaa mukava isäntäpariskunta ystävällisyydellään.

Kuur on Kärdlan venesatamassa ja tarjoaa mm. mainiot italialaiset alkupalat
Ungru sijaitsee Suursadamassa. Selkeästi tasokas menu. Rakennuksessa on 4 hotellihuonetta, joten sinne ensi kerralla.

Suositus

Luonto on samantyyppinen kuin Saarenmaalla. Hyviä uima- ja surffirantoja riittää. Vierasvenesatamista Orjaku ja Kärdla näyttivät olevan ok ja muut ovat hieman vaatimattomampia. Hiidenmaa on meren pauhunaa ja luonnonrauhaa hakevalle mainio kohde. Pyörä- ja vaellusreittejä on riittävästi.

Tulen ja jään.

Saaren rauhallisuus ja suomalaisturistien vähyys miellyttää suuresti. Muutama todella viehko edellä kuvattu kohta kiehtoo. Riittäisivätkö ne syyksi tulla ja jäädä? Ehkä. Varmasti kesäturstina tulenkin, mutta pidempi jääminen vaatii vielä harkintaa ja tarkempaa etsimistä sekä oikean näkökulman löytämistä.

Miten paratiisikriteerit täyttyvät?

”Tulen ja jään” paratiisipiirteistä toteutuu 7½/10, sillä ilmasto on kuten Suomessa, kaikki on kaukana ja kaikesta viehkoudesta huolimatta jotain tärkeää uupuu.

☑ uuden kielen oppii kohtuullisella vaivalla tai pärjää nykyisillä taidoilla
☐ on valoisaa ja lämmintä (sekä ihmiset että ilmasto)
☑ on kohtuuhintainen arki ja toisaalta on luksusta tarjolla sitä kaivatessa
☑ maisema on kaunis
☑ elo on verkkaisen rauhallista, ja silti aktiviteetteja on tarjolla
☑ herkullista ruokaa (myös vegeä) on tarjolla
☑ tuntuu turvalliselta liikkua ja elää vapaasti
☐ on hyvät liikenneyhteydet, jos välillä kypsyttää
☑ Tulen ja ☐ jään kokemus

3 Replies to “Hiiumaa”

  1. Pystyn kyllä allekirjoittamaan sinun kokemukset.
    Ruokailu- ja majoitustaso vaatii hiukan vielä petraamista.
    Itse olen saarella syntynyt, yli 10 vuotta sitten rakennettu mökki- kyllä koti on ihana❤️

    1. Moi Merilin! Oltiin viime kesänä taas Hiidenmaalla 5 päivää, yövyttiin Mamma Miassa
      , ihana saari!
      Reima Hesasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *