Päivitetty 11.7.2023

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa

Seuraavassa otteita s/y August Moonin lokikirjasta ja perustelut sen nimelle ja hankinnalle. Taustauksi, voi tutustua aikaan ennen Augustia.

Kuka keksi August Moonin?

Sirocco tuulee yleensä keväisin ja syksyisin, jolloin kuuma tuuli nostaa kuivaa aavikkoilmaan Saharasta Pohjois-Afrikan ja Välimeren ylle. Upouusi Jeanneau SunFizz sai kasteessa 1983 nimen Sirocco. Ranskan lipun alla sille tuli niin Rivieran kuin Ligurian satamat tutuiksi.

Kymmenisen vuotta myöhemmin Sirocco vaihtoi omistajaa ja samalla perälippu vaihtui Hollanksi. Kylkiin tuli uudet laivaston siniset vauhtiraidat ja August moon logo. Peräpeilissä luki uusi kotisatama Scheveningen. Nimen taustalla on silloisen uuden omistajan Arien häämatkahotellin nimi Intiassa. Seuraavat vuodet August seilasi lähinnä Hollannin ja Brittien välillä Kanaalissa miehistönään Arie ja ystävänsä Ru. Pieniä mukavuuksia lisättiin, kuten myrskypunkan tilalle kirjahylly ja matkatelkkari. Genuan tilalle asennetiin helppokäyttöinen rullagenua.  Vuosien mittaan Augustin mailit vähenivät, kun kaverit kutsuivat Arien purjehtimaan Karibialle ja muille trooppisille vesille.

Mielenhäiriö

Usein kysytään, mikä mielenhäiriö pisti hankkimaan ekan purjeveneen keskeltä Hollantia. En osaa vastata, mutta isällä oli tapana sanoa, että ihmisen elämässä on kaksi onnen päivää: kun hän ostaa tai myy veneen. Eikka tiesi kokemuksesta, mistä puhui. Keväällä 2001 etsittiin pientä myynnissä olevaa venettä. Niitä ei niin vaan ollut tarjolla. Oulusta myytiin 33 jalkainen vene just, kun oltiin lähdössä sitä katsomaan. Göteborgin 37 jalkainen vene sai trukin nostimet kylkeensä, kun oltiin lähdössä sinne.  Veneistä oli kova kysyntä ja jokainen uusi löytö oli edellistä kookkaampi ja nopeasti myyty. Sitten Haagin läheltä löytyi telakoituna Jeanneau Sunfizz 40 nimeltään August moon eli Augusti eli Kusti.

August Moon

Suosikkivierasvenesatamia, joissa August viihtyi pisimpään kerrallaan, olivat Lappo Brändössä, Maarianhaminan länsisatamassa ÅSS ja Navis Tukholmassa. Saariston kevät on upeaa aikaa, kun luonto herää ja muita ei ole vielä vesillä liikkeellä. Niistä onnen hetkistä on eniten jäänyt kaipaamaan Iniön Marholmsöreniä. Pursiseuran (TPS) ja Uheilukalastajien (TUK) saarien lisäksi muita kivoja lähikohteina olivat mm.: Vänö, Jurmo, Utö, Kökar, Husö, Sottunga, Bomarsund, Rödhamn,.. Näistä juttua lisää joskus myöhemmin.

Vierailukohteista läntisin ja samalla eteläisin oli Warmond (NL) 52°11’31.5″N 4°29’54.4″E
Itäisin Pirita-jogi (EE) 59°27’59.4″N 24°49’45.9″E
Pohjoisin Uudenkaupungin Lepäinen (FI) 60°49’21.8″N 21°17’04.8″E
Kanavia tuli matkattua 95 merimailia (NM), patosulkuja ainakin 6kpl, nostosulkuja vähintään 20kpl, jokia 3 kpl, isompia järviä 2 ja loput ihan oikeaa elementtiä eli suolaisesta merta. Isoimpia kaupungeja Amsterdam, Tukholma ja Tallinna. Suurimmat saaret Gotlanti, Öölanti, Saarenmaa, Hiiunmaa ja Ahvenanmaan pääsaari.

Ensimmäiset kymmenen kesää maileja kertyi yli 11 000 ja viimeisen kymmenen vuoden ajalla noin 1000. Lukupari kertoo paljon. Augustista olisi pitänyt luopua paljon, paljon varhemmin ja kokea tämä toinen onnen päivä. Itsellä on nyt takana 60 kesää saaristoa ja veneilyä. Ensin ukon moottoriveneillä, sitten kimppaan ostetuilla pulpettiveneillä, kavereitten purjepaaateilla ja lopuksi 23 kesää Augustia. Aikansa kutakin tai Sir Elwoodin sanoin: ”jos tähän jotain nyt päättyy, niin jotain uutta saa se aina alkamaan”. Alla poimintoja nelikymppisen Augustin lokikirjasta ja galleriasta kesiltä 2001-2023.

2001: 1850M

Hakumatka 980M sisälsi Hollannin kanavia ja moottoritien alittamisen. Alkuperäinen suunnitelma oli edetä Warmondista kanivia pitkin Reinille ja Rotterdamiin, mutta nostosiltaremontti esti sen. Toteutunut vaihtoehto oli pitkä päivä kanava-ajoa jonka perään öinen Amsterdam ja sen avoimet kanavaportit koskineen sekä 14 nostosiltaa, joiden väliin ahdattiin yli kolmisen kymmentä venettä. Tuon kokemuksen jälkeen Markermeer, Ijsselmeer, Pohjanmeri, öinen, vastaan virtaava luode Elbellä sekä Kielin kanava tuntuivat lähinnä tylsiltä. Saksan Holtenaun ja Ruotsin Karlskronan välillä riehui melkoisen kova ukkosmyrsky. Myös Öölannin Mörbylångassa piti odotella tuulten rauhoittumista ennen kuin matka jatkui Sandhamnin kautta kotivesille.

2002: 1200M

Kohteina mm Tukholma, Hiiumaa ja Saaremaa

2003: 1500M

Gotlannin kierros ja jälleen Tukholma, Hiiumaa ja Saaremaa

2004: 1200M

Reitille osui mm. Hanko, Tallinna. Lohusalo, Porkkala

2005: 700M

Tukholman saaristoa

2006: 990M

Ugi, Utö, Kökar

2007: 1300M

Tukholma, Tallinna, Lappo

2008: 850M

850M Maarianhamina, Nynäshamn, Lickershamn

2009: 510M

Tukholma

2010: 410M

Maarianhamina, Tukholma

2012: 480M

Bomarsund, Havsvidden, Maarianhamina

2013: 530M

Iniö, Lappo, Havsvidden, Eckerö, Dalarö, Maarianhamina

2014: 260M

Vänö, Jurmo, Lappo

2015: 1M

2016: 65M

Iniö

2017: 70M

Korppoon ympäripurjehduskisa

2019: 40M

Rymättylä

2023: 1M

We’ll meet again
Don’t know where
Don’t know when
But I know we’ll meet again some sunny day
Keep smiling through
Just like you always do
Till the blue skies drive the dark clouds far away