Gran Canaria

Suomen lokakuu on ankean viimainen ja hämärän pimeä. Siksi lokakuisen lomakohteen pitää olla tyystin jotain muuta. Jostain syystä Turusta ei ole suoria lomalentoja kuin Gran Canarialle, jota on tullut pitkään vältettyä. Ennakko-odotus Gran Canariasta oli aurinkoa, hiekkaa, turisteja, hotellikyliä ja, että se ei todellakaan ole ”Tulen ja jään” -kohde. No joskus – toki vain aniharvoin – sitä erehtyy. Odotukset ylittyivätkin kirkkaasti ja jälkikäteen on postiivinen mielikuvalla saaresta, jonne voi poiketa toistekin ja kenties jäädäkin.

Arja kirjoitti 2017 reissun jälkeen Teneriffa – Vihreä maa Kanaria-klassikon, josta jo on versonut neljä kertomusta Puerto de la Cruz ja Oratovan laakso, Teneriffa sekä naapurisaaret La Gomera ja tuoreimpana Gran Canaria.

Vielä on lähes 6 tuntia ja 4600 Km matkaa jäljellä

Jotta miehistön pakolliset lepotunnit saatiin täyteen, lähti Tjäreborgin lento tunnin myöhässä. Seuraava viive tuli Las Palmasin kentällä, kun yksi kärryllinen matkalaukkuja oli unohtunut purkaa laukkuhihnalle. Tunnelma odottavassa bussissa oli kireä. Kaiken viipeiden ja takkuamisen jälkeen saatiin nälkäisinä huone kello 23:30 ja sännättiin saman tien Yumbo ravintolaparatiisiin etsimään avointa ravintolaa. Iltapasta maistui paikan ainoassa baarissa, jonka keittiö oli vielä auki. Kaikkineen paikka teki lähtemättömän vaikutuksen, sillä olimme kenties sen illan ainoat heterot Yumbossa. Pimeillä kujilla, hämärissä baareissa ja kirkkaissa valoissa oli niin poikapareja kuin kiihkeitä -ryhmiä. Kokemuksesta karaistuneena Maspalomasin nudistirannat eivät samasta näkövinkkelistä vaikutusta tehneet.

Maspalomas

Tulomatkan haasteet unohtuivat nopeasti, kun annettiin taxin heittää meidät rannalle Faron majakan vierelle. Mieleen muistui Irwinin ja Vexi Salmen hitti Keihäsmatkojen kulta-ajalta.

Näin talvisin pelkkää lunta
Paukkui pakkanen
Nyt vietän kuin toiveunta
Las Palmasissa
Vain aurinko lämmin loistaa
Rantaan hehkuen
Ja mainingit hehkun toistaa
Las Palmasissa

Ooo Las Palmas
Sun helmaasi aina jään

Päivä eteni Faro de Maspalomasin majakalta uiden ja välillä kävellen aina hiekkarannan toiseen päähän. Välillä hiekka oli polttavaa ja upottavan raskasta askeltaa. Nudistirantaosuuden jälkeen loppuivat virkistystä tarjoavat rantakioskit, mutta onneksi oli oma vesipullo matkassa. Mukavan touhukas auringonottopäivä ja 5km matkaan saatiin sopimaan yli 13000 askelta.

Maisemana Maspalomasin hiekkadyynit eroavat muusta saaresta täysin. Hiekkadyynit levittäytyvät 400 hehtaarin kokoiselle alueelle, joka on luonnonsuojelualuetta. Maspalomasin hiekkadyynit ovat todella vaikuttava näky.

Puerto Mogán

Onneksi lähdettiin aamulla anivarhain Puerto de Mogánin markkinoille, sillä puolenpäivän aikaan väkeä oli jo tungokseen asti ja aurinko porotti polttavat +31C astetta. Markkinahumun jälkeen ihasteltiin tätä pientä, mutta idyllistä hiekkarantalaguunia, jahtisatamaa ja kanavistaan kuulua ”Gran Canarian Venetsiaa”. Satamasta pääsee 2 tunnin vesibussiajelulle lähisatamiin. Lisäksi siellä järjestetään sukelluskursseja tai, jos laiskotuttaa, voi antaa Submarino Amarillon eli keltainen sukellusveneen viedä 20m pinnan alle. Kolmen vartin sukellusvenereissu maksaa 30€ ja kiertää parin hylyn läheltä. Vähintäänkin pistäytymisen väärtti rantakylä.

Mirador de Degollada de las Yeguas

Vartin ajomatkan päässä Maspalomasin hiekkadyyneiltä sijaitseva Mirador de Degollada de las Yeguas on maisemapaikka, josta avautuu vaikuttava kanjonimaisema. Silmänkantamattomiin jatkuva kanjoni sijaitsee länsiosassa Macizo de Amurga -vuoriston luonnonsuojelualueella.

Pico del Pozo de las Nieves

Pico del Pozo de las Nieves on Gran Canarian korkein kohta (1950m). Kirkkaalla säällä huipulta voi nähdä Teneriffan Teiden ja ainakin lähellä olevan Roque Nublo -kallion.

GC60 -vuoristotie

Mutkitteleva GC60-vuoristotie vie näköalapaikolle. Välillä serpentiinimutkat ovat niin tiukkoja, että autoletka saa peruuttaa bussia väistääkseen ja väliillä bussi peruuttaa satoja metrejä rinnetta alas. Alla karuja maisemia tien varrelta.

Teror

Saaren viehättävin paikka oli Teror. Legendan mukaan siellä kasvoi valtava 50m korkea mänty kolmen lohikäärmepuun ympäröimänä, jonka latvuksiin Neitsyt Maria ilmestyi 1481. Pian levisi tieto männyn läheisyydessä olevan lähteen parantavasta vedestä ja lähistölle rakennettiin kirkko. Nykyinen Basílica de Nuestra Señora del Pino on kolmas samalla paikalla seissyt basilica. Sen sisällä on Marian patsas alttarilla, joka painaa 600 kg. Mäntypuiden Madonnaa juhlitaan vuosittain 8. syyskuuta, ja juhlan kunniaksi pyhiinvaeltajat taivaltavat Las Palmasista Teroriin.

Pyhiinvaeltajien ja matkailijoiden tuoma vauraus näkyy suojellussa vanhassa kaupungissa, jonka kapeilla kaduilla on vieri vieressä toinen toistaan sievempiä vanhoja taloja. Ne edustavat perinteistä kanarialaista arkkitehtuuria ikkunaluukkuineen ja runsaiden puisine parvekkeineen. Miellyttävä pikkukaupunki kaikin puolin ja sinne voisi jäädä vaikka pidemmäksi aikaa. Toki sunnuntaiset markkinat voisi tuoda turhaa eloa ja hälyä.

Paluu meren pinnan tasolle

Gran Canarian saarella on edustettuna vähintään neljä ilmastovyöhykettä subtrooppisesta lämmöstä lumihuippuisiin vuoriin. Kaikki ne on koettavissa ajamalla saaren halki rannalta rannalle. Samalla näkee, missä kasvillisuusvyöhykkeessä perunaa veljellään ja banaania tai tomaattia kasvatetaan. Aurinko, ilmastovyöhykkeet, meri, tuulet, suola – kaikki nämä tekijät maustavat niin ruokia kuin ihmisen eloakin. Vuoriston serpentiiniteiden jälkeen laskeuduimme rantatielle. Tuuli- ja aurinkovoimaa on täällä rutkasti.

Playa del Ingles

En oikein saanut otetta, mitä erityisen kivaa meidän hotellipaikkakunnalla Playa del Inglesillä on tarjottavana. Toki Ingles oli positiivinen kokemus, yllättävän rauhallinen, kohtuu hintainen, turvallinen liikkua, siistin hygieeninen, vapaamielinen. Kaiken kruunasi upea hiekkaranta ja mainiosti sujuneet illalliset, joissa annokset olivat sekä herkullisia että riittäviä. Tilatut puna- ja valkoviini olivat joka kerta erinomaisia toisin kuin Suomessa. Brittejä ja saksalaisia oli joko yllättävän vähän tai sitten he osasivat käyttäytyä huomaamattomasti. Sekin vahinko sattui, että poikettiin ns. suomi-baariin. Syötiin niin herkulliset annokset Bistro Palomassa, että poikettiin toisenakin iltana, jolloin selvisi että bistro oli valkeakoskelaisomistuksessa. Alla muutama katukuva ja tietenkin pakolliset paikalliset, ruoka-annokset:

Sunprime Atlantic View

Sunprime Atlantic View aikuisten hotelli ylitti odotukset. Todella monipuolinen ja rauhallinen hotelli, jossa on kaikki mitä tarvitset, vaikka pidemmäksikin lomaksi. Ekstraa on 4 lämmitettyä uima-allasta, aurinkotuolit, joita ei saanut varata aamutuimaan koko päiväksi, vesijumppatunnit, spa ja fitness-sali ja -tunnit sekä minikauppa. Sijainti on mainio ja näköala Pohjois-Atlantille ainakin meidän huoneesta upea. Terassilla nautittu aamiainen oli yksi parhaista koskaan ilman ylihyysääviä tarjoilijoita. Respa toimi ja jäykkiä koppalakkipiccoloita ei onneksi näkynyt. Hyvä hinta-laatusuhde: kts hotellivertailu.

Ainoastaan kerran meni asiat solmuun. Bloody Maryä tehdessä baarimikko kiukutteli ja teki suorastaan kamalan annoksen, eikä vaadittu korvaavakaan annos maistunut kuin pippurilta ja Tabascolta, No jonkinmoinen ”tulen ja jään” konkretia sekin elämys;). Hotellin asukkaista 90% oli skandinaaveja, joista ei keksi paha sanaa kirjattavaksi kuin kovalla ponnistelulla. Uima-altaalla keskustelukerhoa pitäneet tanskalaiset kuviokellujamummot saivat ratauinnin muistuttamaan slalomia.

ToDo

Seuraavan visiitin käyntikohteiksi jäi Las Palmas, kaunis Artenara, Agaete valkoinen kalastajakylä, Arucasin, jossa rommitehdas ja goottilaiskirkko, Firgas, Agüimesin luola-asunnot, Anfi-ranta sekä toinen katselmuskerta Teroriin.

Suositus

Suosittelen: Gran Canaria sopii kaikille, sillä tekemistä ja näkemistä riittää. Turistikohteissa on huomioitu myös liikuntarajoitteiset. Sinne on helppo matkustaa ja ilmasto on tasaisen lämmin vuoden ympäri. Myöskään hyttyset tai muut ötökät eivät kiusaa. Ruoka on hyvää ja meno sopivan rentoa. Espanjalaiset ovat ystävällisiä. Muutaman espanjankielisen sanan kuten kiitos (gracias), hyvää päivää/hyvää huomenta (buenos días), olen pahoillani (lo siento), anteeksi (perdón) tai hyvää yötä (buenas noches) opetteleminen ei ole pahitteeksi.

Tulen ja jään: Uutta kieltäkään ei tarvitse opetella,  aiemmin opittua pitää vaan treenata lisää. Paljon jäi vielä näkemättä ja kokematta, joten varmasti tulen vielä. Terorin kylän synnyttämä mielenrauha oli niin vahva, että ehkäpä lopulta jäänkin sinne.

Miten paratiisikriteerit täyttyvät?

”Tulen ja jään” paratiisipiirteistä toteutuu 9/10, sillä Gran Canaria on käytännössä lentoyhteyden varassa.

☑ uuden kielen oppii kohtuullisella vaivalla tai pärjää nykyisillä taidoilla
☑ on valoisaa ja lämmintä (sekä ihmiset että ilmasto)
☑ on kohtuuhintainen arki ja toisaalta on luksusta tarjolla sitä kaivatessa
☑ maisema on kaunis
☑ elo on verkkaisen rauhallista, ja silti aktiviteetteja on tarjolla
☑ herkullista ruokaa (myös vegeä) on tarjolla
☑ tuntuu turvalliselta liikkua ja elää vapaasti
☐ on hyvät liikenneyhteydet, jos välillä kypsyttää
☑ Tulen ja ☑ jään kokemus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *