Teneriffa – vihreä maa

Por allí, por allá, a Castella se va.
Por allá,por allí, a mi verde país.
Quiero ir por allá, quiero ir por allá,
a la mar por allí, a mi hogar, por allá.

Edellisen on  kirjoittanut  espanjalainen runoilija Rafael Albertin. Vapaasti  käännettynä  siinä sanotaan ”Sinne, sinne, vihreään maahani, –  tahdon mennä, mereen,  kotiini siellä”.  Niin se vain on, että jälleen jouluksi 2017 lähdimme vihreään maahani Teneriffalle, koska Havsviddenissä ei vietetty joulua ravintolan ollessa suljettuna ja Kuressaaren jouluasuntomme oli annettu pidemmäksi ajaksi vuokralle. Viikon matkan ostimme Tjäreborgilta ja hotelliksi valitsimme tällä kertaa Hotel Botanico y Oriental Spa Gardenin.

HUOM! Arjan upeaa artikkelia vuodelta 2017 on täydennetty 2019+2021 kokemuksilla ja opeilla. Sittemmin Kanarian saaret on täydentynyt kolmella uudella tarinalla La Gomera, Teneriffa ja Puerto de la Cruz

Matkani Puerto de la Cruziin oli ties monesko, en ole laskenut, mutta ikuinen kaipaus sinne on jäänyt. Olen viettänyt siellä niin jouluja, uusia vuosia, pääsiäisiä kuin karnevaaliviikkoja viikosta kolmeen viikkoon koskaan kyllästymättä.  Johtuneeko ystävällisistä ihmisistä, sopivan lämpimästä ilmastosta, saaren mielenkiintoisesta luonnosta vai nähtävyyksistä vai kaikesta juuri siitä?

Lennot

Thomas Cookin menopaluu lennot Turusta Teneriffalle ovat aina tiistaisin. Tjäreborgilla on 1-4 viikon matkojen lisäksi ns. pitkiä matkoja. Me lähdimme matkaan 19.12.2017 kätevästi Turusta Thomas Cook Airlines Economy Airbus A321 iltapäivälennolla klo 14:45.  Vaikka meillä oli valmismatka sisältäen hotellin ja lennot, olisi Thomas Cookilta voinut ottaa myös pelkät lennot. Thomas Cookilla lentoaika oli arviolta 6 t 15 min, mutta myötätuulen johdosta matka taittui nopeammin.  Etukäteen tilatut vegeruoka -annokset tulivat oikeaan osoitteeseen. Henkilökunta oli ystävällistä ja palvelu pelasi englanniksi. Kaiken kaikkiaan lento oli varsin miellyttävä, sillä kanssamatkustajat olivat rentoutuneita ja hyvällä tuulella, sillä vaikutti siltä, että tiukat pipot oli jätetty kotimaahan!  No jalkatilat koneessa on tavalliset  (ahtaat) ellei ole varannut erikoispaikkaa, mutta kuitenkin tilavammat  kuin esim.  SAS:lla tai Finnairilla. Iloinen yllätys meille eläinrakkaille oli, että lähes viereisessä penkissä matkusti myös pieni koira korissaan lähes huomaamattomasti ja ketään häiritsemättä.

Joulumatkan 2019 osalta pitää hieman ottaa edellisiä kehuja takaisin. Liekö Tjäreborgin emoyhtiön konkurssi ja omistajavaihdos vaikuttanut vai mistä johtui suomalaislentoemojen kireys ja joustamattomuus? Juomapaletti oli kaventunut niin, ettei tarjolla ollut kuin olutta ja mitä omituisempia teräviä. Lentokin kesti 6½ tuntia, kun tehtiin mennen tullen koukkaus Irlannin ja Norjan ilmatilaan. Lennot olivat nyt sunnuntaisin.

Saavuimme Teneriffan eteläisen Reina Sofian lentokentälle  hyvissä ajoin ennen klo 19:00 paikallista aikaa. Poistuttaessamme lentokoneesta Teneriffalla oli jo pimeää, mutta ihanan ” lämmin henkäys talvisäässä” lehahti vasten koko syksyn kylmässä värjöttäneitä  kasvoja ja toivotti meidät  joulun viettoon. Silloin tunsin tulleeni ” ihan oikeesti” kotiin!

Reina Sofian lentokenttä on selkeä ja helppo ja sen ulkopuolella odottavat bussit on hyvin merkattu sen mukaan mihin kaupunkiin ja hotelliin kukin on menossa. Lisäksi ystävälliset ja avuliaat bussikuskit  ja suomenkieliset oppaat häärivät bussien ympäristösää niin, että aina voi kysyä, jos epätietoisuus iskee.

Lentokenttäbussi vei meidät puolentoistatunnin ajomatkan jälkeen hotellillemme, joka oli bussireitin toiseksi viimeinen.  Respassa sisäänkirjautumisasiakirjat olivat allekirjoitusta vaille valmiit ja senkin olisi ehtinyt tehdä huomisin, sillä tässä hotellissa ei asiakkaita rasiteta ja turhaan vaivata. Aidon iloisesti hymyilevät  piccolot toivottivat espanjaksi meidät tervetulleiksi ja kantoivat laukkumme huoneeseemme. Annoimme piccololle 10 euron tippiä avuliaisuudesta, kuten on maan tapa! Näin oli ensimmäiset espanjankieliset tervehdykset vaihdettu ja joululomamme vihreässä maassani saattoi alkaa. Kts ranking sijoitus.

Paluulento Teneriffalta oli 26.12.2017 aikaisin aamulla klo 5:15, mikä tarkoitti sitä, että hotellista bussi tuli noutamaan meidät yöllä kahden paikkeilla.  Lyhyen yöunen jälkeen paluumatka n. 6 tuntia tuntui pitkältä ja uuvuttavalta. Saavuimme Turkuun klo 13:13 onnellisina mahtavasta matkasta.

Teneriffa

Teneriffa ( espanjaksi Tenerife) on monille tuttu lomakohde. Se on Kanarian saarten suurin saari ja sijaitsee Atlantin valtameressä. Sitä kutsutaan myös Ikuisen kevään saareksi (La Isla de la Eterna Primavera), koska ilmasto on sopivan tasaisen lämmin (keskilämpötilan ollessa +20°C asteen molemmin puolin riippuen vuodenajasta) ja luonto vehreä ympäri vuoden. Tarkalleen ottaen saarelta löytyy 8 mikroilmastoa aina trooppisesta ankarimpaan vuoristoilmastoon.

Teneriffan suurin kaupunki ja myös samannimisen maakunnan pääkaupunki sekä Kanarian saarten itsehallintoalueen pääkaupunki on Santa Cruz de Tenerife. Se sijaitsee saaren koillisosassa.  37 km päässä pääkaupungista saaren pohjoisrannalla,  vehreässä Oratavan laaksossa (Valle de la Orotava) sijaitsee, Puerto de la Cruz. Oratava on hyvin hedelmällistä seutua, sillä Atlantti antaa sinne kosteutensa. Saaren eteläosassa sijaitsevat yhteen kasvaneet turistikeskukset Los Cristianos ja Playa de las Américas. Näihin eteläosan lomakohteisiin mukaan lukien Los Gigantesiin kannattaa matkustaa, jos haluaa varman auringon. Pohjoisosassa kun voi loman aikana olla pilvisiä ja sateisiakin päiviä, joskus jopa rankkasateita, jotka huuhtovat ravintolaterassien tuolit mennessään. Paikallisten kertoman mukaan pohjoisosaa on joskus koetellut myös niin kylmä talvi, että kaikki palmut paleltuivat  ja ne jouduttiin istuttamaan uudelleen.

Hotellimme

Hotel Botanico on tunnettu, perinteikäs luksushotelli, joka sijaitsee La Pazin kaupunginosassa, lähellä Puerto de la Cruzin kasvitieteellistä puutarhaa Jardin Botanicoa. Se on vajaan kilometrin päässä Playa Martiánezista ja Lago Martiánez sekä San Telmosta. Martiánezin  rantaan kävelee alamäkeä 10 minuutissa.  Playa del Jardin eli mustanhiekan rannalle matkaa reilussa puolessa tunnissa reippaasti kävellen. Hotellin edestä lähtee myös pikkubussi muutaman kerran päivässä, jolla pääsee rantaan ja keskustaan sekä takaisin. Aikataulun saa respasta.  Hotellista on näkymät sekä merelle että El Teide tulivuorelle.

”The Leading Hotels of the World” -ketjuun kuuluva hotelli tunnetaan ympäristöystävällisyydestään ja se onkin saanut useita tunnustuspalkintoja asiaan liittyen. Esim käyttövedet puhdisteaan hotellin vedenpuhdistamossa ja lopuksi niillä kastellaan puutarha. Useat julkisuuden henkilöt, esimerkiksi Ricky Martin, Julio Iglesias, Michael Jackson sekä Bill Clinton ovat asuneet täällä. Hotellin kaunis subtrooppinen ja puistomainen jokaista nurmikon heinää myöten hyvin hoidettu puutarha on kooltaan 24 500 m2. Siellä voi ihailla mustia joutsenia, ankkojen kisailua tai puumaisen suuria joulutähtiä ja fiikuksia palmujen alla. Hotellin upeassa 3 500 m²:n spa-tiloissa on kolme lämmitettyä uima-allasta, useita liikuntatunteja sekä hyvin varusteltu kuntosali, japanilainen sauna ja turkkilaisia saunoja. Saatavilla on kauneus- ja hierontahoitoja sekä aromaterapiaa. Hotelli sopii erinomaisesti ilman lapsia matkustaville aikuisille, mutta myös lapsille löytyy oma uima-allas ja lemmikkieläimetkin ovat sallittuja. Hotellissa on kuusi kerrosta ja 252 huonetta, mutta koska hotelli on varsin harmoninen, ei sen suuruutta huomaa missään muodossa.

Meillä oli parvekkeellinen täysin varusteltu ilmastoitu 2 hengen  merinäköalahuone kylpyhuoneella. Vaikka kyseessä oli joulumatka, jolloin kaikki matkahinnat kohteeseen (kuten myös uutena vuotena, pääsiäisenä ja karnevaalin aikaan) ovat huomattavasti korkeammat,  selvisimme alle kolmen tonnin. Hintaan sisältyi buffetaamiainen ja juhlaillallinen jouluaattona.  Toki edullisempiakin vaihtoehtoja löytyi, mutta halusimme palkita itsemme syksyn uurastuksen jälkeen.   

Huone siivottiin aamupäivällä ja illalla käytiin laittamassa vuoteet nukkumaanmenokuntoon. Yöpaitani oli joka ilta taiteltu kauniisti vuoteen päälle odottamaan nukkujaa. Huoneet ovat rauhallisia ja meille tuotiin joka päivä uusia hedelmiä, vettä, pieniä yllätyslahjoja ja jouluaattona saimme suuren tarjottimellisen erilaisia suklaakonvehteja ja muita herkkuja.

Hotel Botanicossa on 4 ravintolaa, joissa voi maistella aasialaisia, espanjalaisia ja italialaisia ruokia. La Palmera -ravintolaan kuuluu puutarhassa sijaitseva ulkoruokailualue, ja puutarhassa on tyylikäs cocktailbaari.  Koska ensimmäisenä iltana saavuimme niin myöhään hotellille söimme illallista Il Papagallo ravintolassa. Pasta ja viinit maistuivat kyllä, mutta koska ravintola oli sulkeutumassa, nautinto oli hiukan hätäinen. Tämä kuitenkin korvattiin meille moninkertaisesti jouluillallisella.

Tuoreimman matkan illallisista kaksi nautittiin Oriental ravintolassa, jonka menu on Thai-ruokaa parhaimmillaan ja tulisimmillaan. Sinne saapuivat myös aina tähtiartististit antamaan näytteen illan showsta.

Hotelli oli lisännyt päivittäistä ohjelma tarjontaa rutkasti. Päivälla oli mm. täydellinen Gin Tonic, laavakiviterapia ja paellakurssit. Iltaohjelmana vierailivat mm. Tenorit, Michael Jackson, Beatles tribuuttibandi, Flamengo-tanssijat ja La Traviata oopperatahdet. Joulusesonki näkyi myös pienenä tarjoiluhenkilökunnan osaamistason laskuna. Muutamat sijaistaja eivät olleet oikein tehtäviensä tasalla.

Aamiainen

Joka aamu saapuessamme aamiaiselle pieni, mutta nopeajalkainen kiinalaistyttö otti meidät iloisesti vastaan ja ohjasi ruokailemaan haluamaamme kohtaan ulos tai sisälle, saliin tai puutarha-aulaan. Usein ruokailimme sisällä, koska tarjoilut olivat lähempänä, mutta jonakin aamuina, kun ulkona oli jo mukavan lämmintä ruokailimme allasbaarin terassilla. Teneriffalla nimittäin saattaa illat ja aamut olla hiukan viileitä ennen kuin aurinko nousee Teiden takaa ja alkaa lämmittää. Kauaa emme ehtineet pöydässä istua, kun ystävälliset  – yleensä valkoisiin takkeihin pukeutuneet miestarjoilijat tulivat tiedustelemaan haluammeko kahvia vai teetä. Aamiaisbuffet oli mielettömän runsas. 

Ekat aamiaislämpimät poimittu ja terassiaamu käynnistyy

Lämpimän ruuan osastolla sai kokilta tilata vastapaistettuja munakkaita lisukkeineen. Tarjolla oli kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä: munia, pekonia, papuja, vihanneksia, lettuja, perunoita, nakkeja ym. ym. Seuraava pöytä notkui erilaisista juustoista ja juustoherkuista. Omat kukkupäiset pöytänsä olivat makeille herkuille, tuoreille vihanneksille, kalaruuille, lihoille ja makkaroille sekä jugurteille ja mehuille. Ja kun laatuhotellissa ollaan kaikki tarjottava oli hiukan ”jalostetutummassa” muodossa ja kauniisti esille laitettuna. Ruokaa oli niin paljon ettei kaikkea jaksanut kukaan syödä. Aamiaisen kruunasi lopuksi lasillinen shampanjaa tai cavaa.

Joulu

Jouluaatto on Espanjassakin perhejuhla, jollaista olen viettänyt paikallisen tuttavaperheeni luona vuosia sitten. Siellä jouluherkut kuten kalkkuna (pavo) ja valtava makeisten ja leivonnaisten määrä täyttivät pöydät ja lähes koko suku oli paikalla. Illallista nautitaan pitkään ja välillä lauletaan ja nauretaan ja pidetään hauskaa. Yksi erikoisuus joulupöydän herkuista on erityisesti jäänyt mieleeni: Se on pieni paistettu porsaan puolikas, jota vain miehet saavat syödä.

Joulukuusi (el árbol de Navidad) on yleistynyt espanjalaisissa kodeissa perinteisen jouluseimen (el Belén) ohella.  Jouluseimiä ja suuria joulutähtiä pongaa joka paikasta ravintoloista, puistoista, kauppojen ikkunoilta, tietenkin hotelleista jne.  Joulukoristeet ovat huomattavasti runsaampia kuin meillä.  Espanjalaiset saavat joululahjansa (los regalos de  Navidad) kolmelta itäisen maan tietäjältä loppiaisena, mikä tarkoittaa sitä että jouluhälinä  jatkuu  aina sinne saakka. Jouluaikaan kauppojen hyllyt notkuvat erilaisista marsipaani- ja nougatmakeisista ja mausteisista pikkuleivistä kuten turrones, mantecados, mazapán

Meille turisteille hotellissa järjestettiin oma joulujuhla. Sen valmistelu alkoi sillä, että ensimmäisenä aamuna jokainen kutsuttiin neuvottelemaan illallispöytänsä sijainnista ja erityisruokavalioista.  Halusimme kahden hengen pöydän hyvällä sijainnilla estradiin nähden – ja sehän onnistui vaikka ensin meitä ehdotettiin samaan pöytään muiden (onneksi kaikkineen vain 4)  suomalaisten kanssa! 

Illallinen oli järjestetty  juhlasalissa, jossa pöydät olivat valkoisten liinojen peitossa ja tuolit juhlahuputettu myös valkoisin värein ja punaisin rusetein. Myös vieraiden odotettiin pukeutuvan juhlavasti. Illan ohjelmaan kuului pitkä kolmenruokalajin illallinen juomineen. Kullakin pöydällä oli oma tarjoilija, joka huolehti, että kaikki sujui moitteettomasti  ja sovitun mukaisesti. Juomatarjoilu oli niin tehokasta, että me emme ehtineet edellistä lasia tyhjentää kun seuraavaa jo tuotiin. Illan kruunasi kolmen tenorin valtaisa esitys.  Virallisen ohjelman jälkeen alkoi vapaa seurustelu ja ohjelma pianobaarissa.

Me päätimme kuitenkin vielä lähteä kylille, vaikka tiesin sen olevan melko hiljainen jo tähän aikaan jouluyöstä! Vanhasta muistista lähdimme lähellä Charcon aukiota ( Plaza del Charco)  sijaitsevaan paikallisten ravintolaan Tejas Verdesiin. Siellä vanha Fito ja Comeralta kotoisin oleva ystävänsä Ito soittivatkin jo kitaraa. Poskitervehdysten ja kuulumisten vaihdon jälkeen nautimme paikallisten laulu- ja tanssiesityksistä. Itse uskaltauduin taas kerran esittämään Feliz Navidad – kappaleen espanjaksi ja englanniksi raikuvien aplodien myötä!

Miten saimme lomapäivät kulumaan?

Koska olimme vain viikon matkalla, jätimme tällä kertaa ”pakolliset” Teiden reissun ja saarikierrokset väliin. Olimmehan jo aikaisemmilla matkoilla tutustuneet niihin ja lupasimme taas seuraavalla reissulla palata asiaan. Aamiaisen jälkeen kävelimme alamäkeen Lago Martianzille ja sieltä edelleen rantakatu San Telmoa pitkin Charcolle. Matkalla ihastelimme mäenrinteestä merimaisemia, poikkesimme pikkukaduilla ja siemailimme lasilliset paikallista olutta (cerveza) sikäläisestä elämänmenosta nauttien.  Koska meneillään oli lomakausi, oli varsinkin San Telmolla paljon liikkeellä niin paikallisia kuin turisteja. Lago Martianzin suihkulähteen näimme vain yhden kerran olevan toiminnassa. Se pumppaa vettä merivesialtaisiin syvältä meren pohjasta ja siksi altaiden kirkas merivesi kuumanakin päivänä tuntuu kylmältä.

Mojo-perunat ja virvokkeet

Jottei matka olisi ollut pelkkää herkuttelua San Telmon churro baareissa ja shoppailua muotiliikkeissä ja pikkukaupoissa,  poikkesimme Ermita de San Telmon kappeliin. Ermita de San Telmo on vuodelta 1870 ja se sijaitsee aivan rannassa Puerto de la Cruzin keskustassa. Suureen jouluseimeen saimme tutustua Puerto de la Cruzin tuomiokirkossa eli Iglesia de Nuestra Señora de la Peña de Franciassa, joka alunperin rakennettiin vuonna 1697. Charcolla meidän vakipaikasti mennen tullen muodostui hyvän palvelun ja kohtuuhintojen ravintola Compostelana Plaza, jossa nautimme välipalaksi  bruchettaa ja olutta. Heladeriasta eli jäätelöbaarista ostimme paikallista jätskiä, mikä on maultaan maukkaampaa kuin meidän ”vaniljiat”!

Charcolta matka jatkui muutaman kerran Puerto Viejoa pitkin kaupungin toiseen päähän Avenida de Melchor Luzille, jossa sijaitsee suomalaisten suosimia hotelleja kuten Tenguia ja Valle Luz. Siellä sijaitsee myös perhetuttujeni pitämä ravintola Pizzeria Dacil, josta pitsojen lisäksi saa runsaita ja erityisen maittavia pasta-, liha-,  kala- ja kana-annoksia. Siellä tarjoilija Julio ottaa jokaisen asiakaan huomioon heittäen juttua myös hyvällä suomenkielellä. Naapurista löytää myös suomalaisen parturi-kampaajan ken sellaista kaipaa.

Tuorein havainto noilta nurkilta oli että Dacil oli vaihtanut omistajaa, Dacil ja Julio vetäytyneet eläkepäiville ja Apartomentos Valle Luz muuttunut vuokra-asunnoiksi.

Kävelymatkan päätepiste oli Playa de San Felippe eli mustanhiekan ranta, jossa hieno hiekka nimensä mukaisesti on mustaa. Matkalla rantaan poikkesimme vielä pienellä hautausmaalla, jossa haudat olivat joko muurin sisällä tai valtavien kivipaasien peitossa maassa ja espanjalaisen tavan mukaan runsaasti kukitettuina. Rannalla seisoo San Felipen pieni linnake, jonka ympärille ihmiset ovat rakentaneet kivikasoja.  Rannan yläpuolella kadun yli käveltäessä löytää Tuomisen Jorman omistamaan ravintolaan, jossa kaikki suomalaisturistit tai saarella pitkään/ vakituisesti asuvat suomalaiset  tapaavat toisiaan ja vaihtavat kuulumisiaan kotimaasta. Jos matkaa jatkaisi vielä eteenpäin tulisi Punta Bravaan ja kuuluisaan Loro Parque -eläintarhaan, joka on Kanarian saarten suosituimpia nähtävyyksiä. Loro Parque on suomeksi Papukaijapuisto, mutta kyseessä ei ole nykyisin vain papukaijapuisto, vaan iso eläintarha. Maailman suurimman matkailusivuston Tripadvisorin käyttäjäarvioiden mukaan Loro Parque on Euroopan paras ja maailman kolmanneksi paras eläintarha.  Jätimme eläintarhan tällä reissulla kuitenkin väliin, sillä se on tuttu vuosien takaa ja vaatisi kokopäiväisen retken. Eläintarhaan pääsee myös ilmaisella Loro Parque -junalla Plaza de Reyes Catolicos -aukiolta Puerto de la Cruzin keskustassa. Liput sinne maksaa yli 30 euroa ja pienellä lisähinnalla voi ostaa lipun Siam Park vesipuistoon.

San Felipeltä takaisin kävelimme rantakatuja Pasto de Luis Lavagi ja edelleen Calle de Mequinezia pitkin ja löysimme pari hyvää ravintolaa: välimerellinen ravintola El Patio del Puerto de la Cruz ja italialainen ravintola Restaurante Pizzeria Don Camilo. Tällä alueella sijaitsee paljon erinomaisia pieniä ravintoloita, joissa on kiva poiketa tai tunnelmoida iltaisin hyvän ruuan ja juoman kera. Yleisesti ottaen lähes kaikki ravintolat Teneriffalla tarjoavat maukasta ja kohtuuhintaista ruokaa. Myös kasvisruokailijoiden on helppo löytää maukkaita annoksia. Mutta jos haluaa syödä perinteistä saaren ruokaa ja maksaa viinilasista n. euron, on parasta suunnata pois turistikeskuksista pikkukyliin eli puebloihin.

Erityisen maininnan ansaitsee hotellimme naapurissa Avenida Marqués  de Villanueva del Prado kadulla sijaitseva ravintola Pizzeria Da Arianna, jonka pasta-annokset ovat vertaansa vailla niin kooltaan kuin maultaan. Sinne oli hyvä poiketa pitkän kävelyrupeaman jälkeen, sillä siellä keittiö oli auki aina klo 23 saakka. Tänne veimme myös samaan aikaan saarella lomaillen serkkuni vaimoineen.

Joulupäivän iltana päätin yllättää Mikon vierailulla hiukan kauemmas Cruzista ylös vuoristoon.  Siispä otimme taksin alle ja ajoimme el Monasterioon Los Realejosissa. Ajomatka jouluostoksilla käyvien paikallisten liikenneruuhkien takia kesti vajaan tunnin.  Los Monasteriossa on neljä erilaista ravintolaa, joissa voi nauttia aamiaista, lounasta, tapaksia, illallista jne. Sieltä on mahtavat näkymät alas laaksoon oli sitten päivä tai yö. Ruoka ja palvelu ovat ensiluokkaista ja siksi kannattaa varata pöytä etukäteen, sillä paikka on usein hyvin suosittu.  

Santa Cruz

Yhden päivän ”uhrasimme” Teneriffan pääkaupungille Santa Cruzille. Hyppäsimme bussiin hotellin viereiseltä bussipysäkiltä, liput ostimme bussista ja noin tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme pääkaupungin bussiasemalle. Sieltä kävelimme ostoskatuja pitkin satamaan. Nautittuamme virvokkeita  Plaza de España aukiolla palailimme bussiasemalle, sillä kaupunki vaipui siestaan ja kaikki paikat sulkeutuivat. Bussista jäimme pois Cruzin bussiasemalla ja jatkoimme jalan keskustaan. Vanha keskusta on arkkitehtuuriltaan siirtomaa-ajalta. Reunoille on kasvanut uusia pilvenpiirtäjiä viime visiitin jälkeen ja toki Puerto Pesquero eli kalastajasatama piti tietenkin taas nähdä. Siellä yleensä uudenvuoden aattona on valtaisat  ilotulitukset  ja vanhan tavan mukaan kellon lyödessä 12 yöllä on syötävä samassa tahdissa yhtä monta uvaa eli viinirypälettä.

Koska usein käveltyämme pitkiä matkoja, jalat olivat jo iltaan mennessä niin tohjona ettemme jaksaneet kivuta ylämäkeä hotellille, turvauduimme taksiin. Taksimatka maksoi n. 4 euroa. Teneriffalla on helppo matkustaa niin yleisillä kulkuneuvoilla kuin vuokara-autollakin. Myös taksin voi varata kokopäiväretkelle saarikierrokselle, mutta hinta ja reittikohteet kannattaa sopia etukäteen ja tarjousta kannattaa tiedustella useammalta kuin yhdeltä taksilta. Samoin vuokra-auton hinta kannattaa tarkistaa ennen maksamista ettei tarjoushinnan päälle tule yllättäen sesonkilisää.

El Teide

Teneriffan maisemaa kuvaavin kohta on Pico Teide eli Teiden tulivuori, joka nousee Atlantin valtamerestä yhdessä toisen kerrostulivuoren Pico Viejon kanssa. Hotellimme sisäpihalta oli suora näkymä Teidelle, jonka huippu tällä kertaa oli täysin lumeton.  Teneriffaa on kutsuttu myös valkean vuoren saareksi tai lumisen Teiden saareksi, jonka ääriviivat voi havaita jo kaukaa pilvettömällä säällä. El Teide on 3716 metriä merenpinnan yläpuolella ja se on Espanjan korkein vuori. Sinne tehdään retkiä tai sinne voi hurauttaa myös vuokra-autolla. Hissi vuoren huipulle  ei aina ole toiminnassa, mutta tulivuorimainen luonto on aina mielenkiintoista nähtävää ja käymisen arvoinen kohde.

Luonto

Kuten edellä kerrottu, luonto on monipuolinen johtuen laajasta ilmastoskaalasta. Monet meillä tutut ruukkukukat kasvavat Teneriffalla isoina puina. Kouluaikoina ei ollut pienintäkään kiinnostusta opetella kasveja, lintuja jne. Vieläkään motivaatio ei ole suuren suuri, mitta se ei estä nauttimasta kauniista kukista tai upeista puista.

Pukeutuminen

Se, että Espanjassa pukeudutaan hyvin, miellyttää minua erityisesti näinä ”collegepöksyjen” ja huolettoman pukeutumisen  aikakautena.  Siispä pakkasin matkalaukun täyteen parhaimpia vaatteitani  ja kenkiä  –joka illalle tietenkin eri asu! Espanjalaiset ovat  hyvin tarkkoja ulkoasustaan: kun he lähtevät kävelylle (el paseo), yllä on puhtaat, vastasilitetyt vaatteet, kengät kiiltävät ja hiukset on laitettu. Jos vastaan tulee shortseihin ja T-paitaan sonnustautunut henkilö, hän mitä todennäköisemmin on turisti tai kylmää paossa oleva maahanmuuttaja!  Espanjalaiset kun pukeutuvat vuodenaikojen eivät sään mukaan. Niinpä samalla kun turisti kulkee kesävaatteissa, vastaan voi tulla talvitakkiin sonnustautunut paikallinen 20 asteen lämmössä! Lastenkin pukeutumisesta pidetään suurta huolta. Huolimatonta pukeutumista pidetään loukkauksena muita ihmisiä kohtaan. Espanjalaisnaiset, ja toisinaan  miehetkin, uhraavat ajastaan tuntikausia pesukoneille ja silitysraudoille. Espanjalaisten itsensä mielestä heidän lempivärinsä on sininen (azul), hyvänä kakkosena tulevat musta ja punainen sekä harmaa. Yllätyksekseni koko ”kylästä” ei tahdottu löytää solmiokauppaa, ja jos löydettiinkin pari, valikoima oli pieni ja hinnat korkeat. Paikallisilla on omat vaatekauppansa, sillä eihän turistin oleteta pukeutuvan lomallaan. Meillä kuitenkin on tapana pukeutua hieman paremmin illalliselle lähtiessämme ja varsinkin, kun jouluaaton suurelle  juhlaillalliselle oli kutsu käynyt!

Jos mielii mennä pelailemaan Casino Taoroon, on hyvä muistaa, että myös sinne täytyy pukeutua hyvin ja muistaa ottaa myös passi tms. mukaan. Casino sijaitsee kaupungin yläpuolella rinteessä, jonne johtaa kiemurteleva tie Carretera Taoro läpi Jardines Taoron.

Hintataso

Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet 6 vuoden aikana peräti 50%. Jatkuuko vastaava kehitys ja kova kysyntä, sitä eivät paikalliset suomalaiset osanneet sanoa. Pienen yksiön (26m2) vuokra on 5-600 euroa/kk. Kaksiosta (60m2) joutuu maksamaan noin 160.000 euroa tai 900-1100€/kk. Tyypillisesti suomalaiset ottavat välittäjältä (esim. Katja Hämäläinen tai Kaisa Purho) 6 kk sopimumuksen talveksi ja alivuokraavat osan edelleen, jos puoli vuotta tuntuu liian pitkältä. Vuokravälittäjä jeesaa paperit (210€ palkkio) ja varastoi tarvittaessa tarve-esineet. Kesäkaudeksi suomalaisyhteisö vetäytyy Pohjolaan mökeilleen ja asunnot valtaavat manner-espanjalaiset.

Naisten mekkoja sai 10-20 eurolla ja hyvälaatuisia miesten pikeepaitoja 10-17 eurolla. Auton vuokra oli 58 euroa / 3vrk ja 95-bensiini ainoastaan 0,955€/l. Kokopäivän opastettu bussiretki 38 euroa. Olut edullisimmillaan 1 euro. Suosikkiyhdistelmani reilu siivu Veterano brändyä ja tuplaespresso oli kolme euroa. Kahden hengen alku- ja pääruoka asian mukaisine juomineen kokoluokkaa 35 euroa paikallisten suosimassa ravintolassa. Syrjemmällä hinta putoaa tästä.

Suositus

Suosittelen: Teneriffa sopii kaikille ja tekemistä ja näkemistä riittää. Puerto de la Cruzissa on huomioitu myös liikuntarajoitteiset. Sinne on helppo matkustaa ja ilmasto on mukavan lämmin vuoden ympäri. Myöskään hyttyset tai muut ötökät eivät kiusaa. Espanjalaiset ovat ystävällisiä ja palvelualttiita. Muutaman espanjankielisen sanan kuten kiitos (gracias), hyvää päivää/hyvää huomenta (buenos días), olen pahoillani (lo siento), anteeksi (perdón) tai hyvää yötä (buenas noches) opetteleminen ei ole pahitteeksi.

Erityistä:  Vege ja muut eritysruokavaliot pärjäävät. Myös lemmikki sopii niin Thomas Cookin lennolle kuin hotelliimmekin.

Tulen ja jään: Uutta kieltäkään ei tarvitse opetella,  jo opittua voi vaan treenata lisää. Paljon jäi taas näkemättä ja kokematta, joten varmasti tulen vielä monta kertaa ja ehkäpä lopulta jäänkin. Otan rakkaan Mikkoni  ja kissani myös mukaan!

One Reply to “Teneriffa – vihreä maa”

  1. Tuli luettua yön tunteina. Hyvän kuvan sain matkastanne ja se että menette uudelleenkin on jo kehotus minunkin lähteä Teneriffalle toisen kerran elämässäni löytää se oikea matkakohde. Mm turkkilainen sauna, viini 1€., pukeutuminen väri sininen mieleinen, myös musta-punainen on piristävä. Kylpylä ennen kaikkea on listallani tosin siitä kerroit vähemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *