Lappo – saaristoidylli Brändössä

Lappo on yksi kauneimmista kyläsatamista Ahvenanmaalla. Uudet rakennukset ja uusitut venevajat sointuvat maisemaan hienosti. Lappo kuuluu pieneen Brändöön kuntaan Kihdin länsireunalla ja vastaavasti Ahvenanmaan itäreunalla.

Useimmiten sinne on tullut poikettua Iniön suunnasta ja joitakin kertoja se on ollut eka välietappi Ugista tai Turun suunnalta länteen purjehdittaessa.

Vanha ja uusi kauppa venevajojen takana

Saaristoidylli

Keväisin on miellyttävin aika saaristossa. Varsinkin ulompana ei ole ruuhkaa. Silloin on ollut kiva poiketa Lappon kuulumiset kuulemaan. Ihastuin Lapposeen toukokuun alkupäivinä reilut kymmenen vuotta sitten. Oli lämmintä ja kaikki niityt ja puskat kukassa. Vierasvenesataman suihkut oli kytkemättä säästösyistä eikä saunakaan lämmennyt. Kävelyllä kylällä tutustuttiin Anneliehin joka ystävällisesti kutsui heille saunomaan. Pehmeät löylyt saivat unohtamaan ajan kulumisen ja poistutaessa muutaman tunnin kuluttua pihalla saunaan odotti iso joukko heidän kesävieraita. Sataman pohjukassa asui kukkien keskellä ystävällinen rouva mökissä, jolla riitti kissoja ja aikaa jutella meidän kanssa. Kaikki vastaantulijat tervehtivät kauden ensimmäisiä veneturisteja.

Kevätniitty
Yksinäinen s/y August Moon toukokuun alkupäivinä
alkukesän tuoksut
Kaivo kylärannan pohjukassa

Viileämpi eli konkreettinen jään kokemus oli juhannusaatto 2014. Lämpötila +4 astetta. Kukaan ei tiennyt milloin maistongi pystytetään, kun kyläläiset vetäytyivät keskenään lammasjuhliinsa ja hoippuivat juhannussalkomäelle vasta puolenyön jälkeen. Silloin ei enää laulettu eikä leikitty, kun salkoa hinattiin pystyyn.

Majoitus ja ravintolat

Vierasvenelaituri on veneellisen varma ja suojaisa valinta. Satama on petraantunut vuosien pysähtyneisyyden jälkeen. Satamamaksu on nyt 23€. Ossin rantakioskista löytyy taidokasta puukäsityötä.

Heinäkuu 2019

Rannassa on vanhan Osuuspankin toimitilat rempattu Pellas gästhemin majoitustilaksi, mutta niihin allergiahuoneisiin ei kissaperhe ole tervetullut. Heillä on lisäksi vaatimattomia yöpymismökkejä päärakennuksen pihapiirissä 74€/yö.

Pellaksen yöpymismökit

Lossimatkan päässä on pieni mökkikylä Asterholma stugby, jossa kuusi neljän hengen mökkiä saunalla ja perusmukavuuksilla. Sesonkiaikaan hinta noin 140€/yö. Maisemarantasauna, kalaveneet lupineen jne järjestyvät pienellä lisäkorvauksella. Paras merimaisema lienee mökistä 1 ja seuraavina tullevat 2 ja 6.

Asterholman mökki 6
Asterholman rantasaunan terassi

Kesäisin aukeaa Galeasen, jossa on mukavat ulkoterassit ja mahdollisuus syödä hyvät pihvit. Toisaalta palvelu on ruuhka-aikaan verkkaista ja esim. Ålands pankaka ja kahvi olivat tarjolla pakettihintaan 10€. Siitä annoksesta hinta oli reippaasti liikaa! Kts. ranking-lista.

Kaisan cafe ja shampanjaterassi  toimi muutaman kesän vanhan kyläkaupan tiloissa. Kahvin ja viinin kera oli herkkuja tarjolla. Sinne oli helppo löytää. Pittoreskin saaristolaiskylän ainut mineriittipinnotteinen talo, jonka edustalle oli raikkaasti lisätty pihasisustuselementtejä kuten eriväriset kuormalavat ja kanootit, mitkä eivät kaikkia paikallisia niin miellyttäneet. Suvella 2019 kuten myös 2020 Kaisa af Lappo vaikutti suljetulta.

Kyläkauppa on ennen ollut monipuolinen tarjonnaltaan. Jos hieman kärjistää, niin  kesällä 2019 tarjolla oli ainoastaan tummaa hunajaolutta, veneen pohjamaalia ja frisbeekiekkoja. Kesällä 2020 hyllyillä oli kohtuullisesti elintavikkeita, mutta ei sen varaan kannata ruokahankintoja jättää.

Saaristolaiselämä on rankkaa. Joka kevät joku tutuista kasvoista oli poissa. Lähes käikki jotka saarella ahkeroivat, ovat mantereelta tulleita. Paikalliset ottavat lungimmin. Konemestari ajoi uudella mustalla Mersulla rantaan yhteysalusta vastaan muutaman kerran päivässä kuin odottaen vierasta. Kalastaja oli runoilijan sanoin ”vanhan maininkin vanki” nauttien aamuisin kaupasta  muutaman virvokkeen ja iltapäivästä perien kalavelkoja ravintolan puolella. Lääkäri pyöritti lomakylää, arkkitehti kahvilaa ja ekonomi jakoi postia. Kyllä tuohon joukkoon meikäläinenkin mahtuisi jotain puuhaamaan ja hyräilemään ”pingo pango pongo, mulle rakas onpi Kongo, täällä viihdyn mä vaan”.

Retket lähelle pyöräillen tai kävellen

Björkö on naapurisaari lyhyen lossimatkan etäisyydellä. Siellä lampaat ja ylämaan karja laiduntavat kesäisin kukkeilla niityillä.

Katras jolle kyläkaupan ei niin tuore leipä maistui

Asterholma on viehko saari lossimatkan päässä, jossa upeat rantaniityt, uimaranta ja mökkikylä. Saaren yli  sadasta asukkaasta viimeinenkin on muuttanut pois ja nyt 2020 lossilyhteys on lopetettu ja korvattu yhteysaluksella (aikataulun mukaan muutaman kerran päivässä ja silloinkin vain tilattaessa).

Kalavajat
Vanha aallonmurtaja suojaa kalaveneet
Lappo-Asterholma-Torsholma lossi kesällä 2019

Fiskarens fru Lappon lopetetulla koululla myy naisille paikallista saaristoneulemuotia ja leipoo herkulliset kanelipullat.

Suositus

Lappo on kiva pistäytymissatama, mutta käy tylsäksi, jos sataman suojissa pitää olla pitkään vaikkapa tuulta pitämässä. Rannan ja asukkaiden päivärytmi toistuu ja toistuu. Uudet saunat, uusittu aallonmurtajalaituri sekä jätevesi-infra antavat kuitenkin toivetta positiiviseen kehityksen jatkumiseen.

Lappon saaritolaismuseo perehdyttää talonpoikaismerenkulkuun

Jos liikut autolla, kannattaa rekisteröityä Ålands trafikin sivuilla ja varata lautat ennakkoon. Maksu menee vain ekasta yhteydestä. ÅT:n nettikaupasta saa vain yhden yhteyden kerrallaan mahtumaan ostoskoriin. Lappo-Asterholma väli varataan soittamalla lossikuskille. Asterholmaa voi suositella retkeilevän lapsiperheen tai kalaporukan yöpymispaikaksi.

Suosittelen Lappoa 30 vuoden kokemuksella niin purjehduskohteeksi kuin autolla liikkuville.

Tulen ja jään

Muutama vuosi sitten oli vahva tunne, että Lappossa voisi kokeilla elää ainakin yhden vuoden rennosti.  En tiedä miltä syksyn pimeys ja talven räntämyrskyt olisivat oikeasti tuntuneet; joko levottoman ihmisen lamaannuttajina tai voimaannuttajina. Plussaa on näennäinen turvallisuus (naapurivalvonta) ja kodikas arkkitehtuuri,  merellinen ympäristö ja uutta kieltäkään ei tarvitsi opetella. Ilmasto on kuin Suomessa ja arki olisi kalliimpaa kuin Manner-Suomessa. Idea kariutui alkuunsa, kun kyläyhteisön sisäiset jännitteet alkoivat selvitä ja muutenkin kyläpäällikön tapa mikromanageerata kaikkia ja kaikkea ärsytti. Yhteenvetona voi todeta, että kerran pari vuodessa voin tulla paratiisiin, mutta jäämistä en taitaisi kestää.

Vasemmalla Galeasen
Kissamamman talo vuodelta 2009
Asterholman kalaveneet ja kalliolla rantasauna

Miten paratiisikriteerit täyttyvät?

”Tulen ja jään” paratiisipiirteistä toteutuu noin 6/10, sillä sää on yhtä kurja kuin kotosalla, eläminen saaristoidyllissä varsin kallista ja jääminen tähän yhteisöön ei inspiroi.

☑ uuden kielen oppii kohtuullisella vaivalla tai pärjää nykyisillä taidoilla
☐ on valoisaa ja lämmintä (sekä ihmiset että ilmasto)
☐ on kohtuuhintainen arki ja toisaalta on luksusta tarjolla sitä kaivatessa
☑ maisema on kaunis
☑ elo on verkkaisen rauhallista, ja silti aktiviteetteja on tarjolla
☑ herkullista ruokaa (myös vegeä) on tarjolla
☑ tuntuu turvalliselta liikkua ja elää vapaasti
☐ on hyvät liikenneyhteydet, jos välillä kypsyttää
☑ Tulen ja ☐ jään kokemus