Riviera Cannesista San Remoon

Nizza

Nelisen vuotta sitten pääsiäisreissukohteeksi valikoitui Nizza ja Riviera. Odotukset ennakkoon eivät olleet aivan huipussaan, mutta mieliala muuttui täysin, kun ajeltiin lentokenttäbussilla Promenade des Anglaisia pitkin keskustaan. Toisella puolen hotellit ja kasinot. Toisella puolen ranskalaiset ulkoilemassa (lue näyttäytymässa muotiverskoissaan edestakaisin hölkäten). Valaistumisen aiheutti Välimeren turkoosius ja siitä heijastuva erityinen valo, joka jo vuosisatoja on houkutelleet mm. kuvataiteilijoita maalaamaan.

Mielikuva matkasta on yhä valoisa ja aurinkoinen. Nyt tuhannnen matkakuvaa kahlanneena sanoisin, että pilvistähän siellä oli, joten mielikuvat ovat ajan saatossa parantuneet.

AirBaltic tarjosi nopean vaihdon Riikassa. Nizzassa ilahdutti, kun lenttokenttä on vartin bussimatkan päässä keskustasta. Kun lähdettiin aamulennolla Turusta, niin ehdittiin rantaterassille maistelemaan tervetulo-oluet ennen kuin saatiin hotellihuone.

Näin s/y August Moonin nykyinen miehistö palasi Augustin ensimmäiseen kotisatamaan.

Promenade des Anglais

Promenade des Anglais (kuvat yllä) on hyvä lähtökohta kaupunkiin ja nizzalaisiin tutustumiseen. Ranta itsessään on tosi kivinen, mutta onneksi siellä voi vuokrata lokoisan aurinkotuolin. Rannan klassikot Palais Mediterranee ja le Negresco hotelli ovat upeita aikansa maamerkkejä. Hard Rock Cafen jälkeen kaupungin puolella on puisto Jardiin Alber Ter, jonka läpi oikaisemalla päädytään suihkulähdeaukiolle. Vesi suihkuaa musiikin tahdissa, lapset väistelevät maasta nousevia vesisuihkuja ja illalla elämystä täydentää valoshow. Puiston reunalta on helppo siirtyä vanhan kaupungin tunnelmiin.

Vanhakaupunki


Nizzan vanhakaupunki on pieni ja sokkeloinen kapeine mutkittelevine katuineen. Alueelta löytyy monia hienoja vanhoja palatseja ja kirkkoja. Muun muassa Henri Matissen talo, jossa taiteilija asui 20-luvulla, sijaitsee täällä. Cours Saleyan markkina-alueella on tarjolla tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja kukkia sekä paljon ravintoloita ja kahviloita.
Parasta vanhassakaupungissa onkin pienillä kujilla kiertely, pikku liikkeisiin pistäytyminen sekä ranskalaisen keittiön herkkujen maistelu lukuisissa kahviloissa, baareissa, ravintoloissa ja katukeittiöissä. Muutamat kengät kertyivät paluureppuun. Näin lähellä Italian rajaa voi hyvällä omalla tunnolla tilata espresson ja grapan.

Yllä etualalla vanhakaupunki Parc du Châteaun kukkulalta kuvattuna.

Nizzan Divo Francisco a Paula Charitas kirkossa tavattiin vanha Padre joka antoi pääsiäissiunauksen ovelta nyökkäämällä ja hymyilemällä. Kohtaaminen oli mieleenpainuva.

Parc du Château

Vanha kaupungin laidalla kohoaa Parc du Châteaun kukkula, joka on vihreä keidas aivan Nizzan sydämessä. Sen voi kiertää meren puolelta, mutta maisemien puolesta kukkula on ehdoton poikkemiskohde. Kuumina kesäpäivinä puiden ja vesiputousten katveesta löytää kaivattua varjoa ja virkistystä. Kukkula on erinomainen piknikpaikka  ja mukava rauhoittumispaikka kaupungin vilskeestä.
Näkymä kukkulan laelta on upea yli Nizzan ja pitkälle Välimerelle. Paikalla on aikoinaan ollut 1100-luvulla rakennettu linna, josta on jäljellä enää vain 1500-luvulta peräisin oleva Tour Bellandan pyöreä torni. Parc du Châteaulle voi kiivetä jalkaisin, mutta sinne pääsee myös hissillä tai hop-on-hop-off ”turistijunalla”.

Näkymä jahtisataman puolelle.

Meilla on omintakeisena tapana katsastaa hautausmaat. Niistä saa yhden ulottovuuden lisää miten alueella eletään ja kuollaan.  Kukkulalta alas kävellessä tultiin ensin juutalaiselle Cimetiere Israeli hautausmaalle. Se oli selkeästi aktiivikäytössä ja hautakivet lähes kuin Suomessa. Sen sijaan alempi Cimetiere du Chateau oli kaukana vaatimattomasta. Jokainen hauta kilvoitteli patsailla, minikappeleilla ja kukkaistutuksilla eli naapuri on voitettava.

Splendid Hotelli

Hotelli valittiin sijaintinsa puolesta. Hotellista on kävelymatka niin rannalle, vanhaan kaupunkiin kuin rautatieasemalle ja toisaalta sijanti on rauhallinen. Aamiainen tarjoiltiin kattoterassilla ja siitä jäi erityisesti mieleen parhaat koskaan maistamani appelsiinit. Katolla on myös uimaaltaat ja porekylvyt, mutta niitä atooppisen kannattaa välttää, sillä klooria on rutkasti.

Parveke oli puistomaiselle kadulle.

Ruokapaikat

Varsinainen Fine Dining jäi väliin, kun jokaisessa katukahvilassa ja ravintolassa oli herkullista ruokaa. Bistro Regent nousi suosikiksi johtuen sijainnista hotellin lähellä.

Julkinen liikenne

Julkinen liikenne on edullista. Liikuimme ainoastaan itä-länsi-suunnassa eli Rivieran rantaa myöden, joten valittavaksi jäi juna ja bussi. On lähinnä makukysymys kummasta näkee paremmin. Toisaalta juuri kun on upea maisema, syöksytäänkin tunneliin. tunnelit ovgat todellisuuta valitaan sitten auto tai juna.
Junaliput kannattaa ostaa ennakkoon SNCF sivuilta, jos on sesongin aikana matkalla. Muuten voi ostaa vaikka aseman automaatista.

Sateinen kuva rantaradan varrelta

Junailu on edullista. Esimerkiksi kaksi henkeä Nizzasta Cannesiin ja takaisin 27 euroa tai Monacoon 15 euroa istumapaikoilla.
Esim. menolippujen normaalihintoja (yksi suunta):

Nizza – Cagnes-sur-Mer 2,90 €
Nizza – Monaco 3,80 €
Nizza – Antibes 4,50 €
Nizza – Menton 5,10 €
Nizza – Cannes 6,80 €
Nizza – Ventimiglia 7,50 € (Rantajunien päätepysäkki idässä Italian puolella)
Nizza – Saint-Raphaël 12,00 €

Riviera retket

San Remo (Italia)

Matkalla San Remoon, pitää hypätä junasta Ventemiglion asemalla. Kaupunki on pieni ja italialaisten sähellystä katsoessa Ranska tuntuu kotoisen rauhalliselta. Tuohon tuppukylään ei jääty pitkäksi aikaa, vaan matka jatkui italialaisella junalla San Remoon. Musiikkifestivaaleistaan tunnettu kaupunki jätti jotenkin kylmäksi. Kenties italialainen toohkotus puuttui. Pastat syötiin paikallisen pursiseuran kuppilassa. Rantaelämä ei ollut vielä käynnissä ja jollat oli kuivilla huhtikuussa.

Monaco ja Monte Carlo

Monaco oli valmistautumassa F1 kisaan ja se näkyi kaupunkikuvassa. Katsomoita, turva-aitoja ja mainoksia pystytettiin tohinalla. Täällä muutin käsitystäni hop-on-hop-off turistibussista. Ominpäin emme olisi saaneet niin paljon irti Monacon historiasta. Samalla tuli ajettua varmaan 90% Monacon kaduista.

Casinolla oli pakko poiketa ja ruletti taisi tuottaa satasen verran joka lähes hupeni kahteen lasiin kuohuvaa. Loput voittovarat tuhlattiin, mitä ei juotu tai uhkapelattu. Kasinon sisäkuvat jäivät ottamatta. Ainoastaan yhden ehdin ennen kuin portieeri huomasi…

Pihalla oli parkissa ihan erimerkkisiä autoja kuin täällä K-marketin edustalla.

Turvallisen oloinen kaupunki, mutta hintava. Voisihan tuonne asumaan jäädä, mutta pankkitilin saldon peusteella ei muuttolupaa myönnetä. Satamakin vaikutti suojaisalta, mutta satamamaksu unohtui kysyä.

Kaikki maisemat olivat tuttuja. Kiitos Formula 1 lähetysten. Tosin tv latistaa korkeuserot, jotka ovat kaupunkiradalla melkoiset.

Cannes

Elokuvafestarikaupungissa oli jälleen varattu suojaisa kaupunkipoukama jahdeille. Kyllä kelpaa elokuvatähtien saapua satamaan. Kännissä lienee kiva juhlia.

Cannes oli ihan oikean oloinen kaupunki, jossa oli kiva kävellä. Ei ihme että elokuvamaailma on sen aikanaan löytänyt välittömästi toisen maailman sodan päätyttyä.

Lady Esperancen kirkko on kukkulalla sataman länsireunalla. Kirkon pihalta sai filmattua kaupunkimaiseman.

Onpa Stallonella iso käpälä. Muiden filmistarojen kädet olivat inhimillisemmän kokoiset.

Rannan konfferenssikeskuksessa oli muotinäytös ja yksi mannekiin halusi kuvauttaa itsensä päivänvalossa.

Erityistä: Vege tai vegaanikin pärjää mainiosti, koska niin ranskalainen kuin italialainenkin keittiö tarjoaa vaihtoehtoja. Kohde ei ole lapsille kovin mielenkiintoinen, muttei aivan mahdotonkaan, koska junan ikkunasta näkyi mukavan oloisia uimarantoja.

Tulen ja jään: Uskon, että tulen jälleen lomalle tännepäin. Ensi kerralla pitää poiketa niihin Rivieran rantakyliin (Antibes, Juan les Pins, St Tropez,…) jotka nyt jäivät väliin. Samoin voisi harkita laivamatkaa Korsikaan tai auton vuokraamista, jotta voisi katsastaa alueen viinitilat. Purjehtiminen näillä vesillä olisi mahtavaa, mutta satamaksuihin ei ole varaa.

Nizza vaikutti ihan mahdolliselta kotikaupungilta Rivieran rantakylistä puhumattakaan. Hintataso on tosin ikävän suomalainen. Lämpö ja valo on enemmän kuin kohdallaan.

Jostain syystä moni suomalainen omistaa asunnon Nizzassa ja haluaa sen myydä? Senkin ilmiön taustat pitää selvittää ennen sitoutumista uuteen kotikaupunkiin.

Côte d’Azur  eli Ranskan Rivieran kylät olivat kauniita, mutta tulisiko niissä aika pitkäksi pidemmän oleskelun aikana? Jäljelle jää siis Nizza, joka voisi olla paratiisi, jonne joskus jään asumaan. Siellä on tasaisen mukava välimerellinen ilmasto. Ranskan opiskelu ei oikein houkuta, siksi Italian puoleiset rannikkokaupunkit pitää vielä katsastaa. Italian taitoa ja sanastoa pitäisi toki kehittää, mutta italian kieli ei vaikuta mahdotomalta opittavaksi toisin kuin ranska.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.