Napolin lahti, Amalfi ja Capri

Napoli-Pompei-Sorrento-Amalfi-Capri-Napoli

Huhtikuussa 2015 vietettiin pidennetty pääsiäisviikonloppu Napolin lahtea kiertäen. Napolin Vanhassa kaupungissa vallitsee aito italialainen tunnelma: Vespat kadulla ja pyykit kuivumassa naruilla talojen välillä. Toki löytyi jätekasoja, koska paikallisten mielestä juuri Vesuvius on syypää sotkuun; miksi siivota, kun kaikki voi olla laavan ja tuhkanpeitossa jo huomenna. Vastaavasti löytyi todella upeita maisemia, italotunnelmaa ja -tyyliä.

Italian kolmanneksi suurin kaupunki, miljoonan asukkaan Napoli on Euroopan värikkäimpiä mutta myös väärin­ymmärretyimpiä paikkoja, jota matkailijat ovat karttaneet. Napolin tunnuslausekin käsitetään väärin eli kirjaimellisesti.  Goethe huudahti Napolin-vierailunsa jälkeen 1800-luvulla Vedi Napoli, e poi muori eli jokaisen olisi saatava nähdä sen kauneus ennen kuolemaansa.

Valmistautumiseksi kannattaa lukea esim http://www.pienimatkaopas.com/napoli/ . Huhtikuussa aamut ja illat voivat olla viileitä sekä päivät helteisiä. Sateeseen ei tarvitse varautua, sillä sateenvarjokauppiaat ilmaantuvat nurkille ensimmäisten pisaroiden myötä (3-5e/kpl).

Useimmat paikalliset eivät puhu englantia, mutta muuttuvat ystävällisiksi muutamasta italian sanasta ja kommunikointi toimii.

Pääsiäinen ei  ole paras aika reissata, koska myös Italialaisilla oli vapaata silloin. Sen sijaan kiinalaiset eivät olleet massoittain vielä 2015 liikkeellä.

Liikkuminen

Vältä Rooman lentokenttää; lähes kaikki lennot myöhästyvät, koska kenttä on todella vilkas. Mekin myöhästyttiin jatkolennolta, kun aikaa paloi kiitoradalle jonottaessa. Rooman sijaan Napolissa on toimiva pieni lentoterminaali, joka on lähellä keskustaa. Siellä odotellessa maistuu herkullinen foccacia. Punainen bussi kuskaa keskustaan n. 50 minuutissa.

Kaupugilla tupakkakaupat tunnistaa T-logosta, ja niistä saa ostaa bussilipuja.  Metro on toimiva, mutta asemia on harvassa. Funiculaarit ovat käteviä, kun pitää liikkua rannan ja rinteiden välillä. Lippuja on erilaisia; kertalippu (1e) tai kätevämpi päivälippu (hinta 4,50e, ja se sopii busseihin, metroon ja funiculaariin).

Autoliikenne on suomalaisin silmin kaoottista. Autot ovat kadun reunoilla puskuri puskurissa ja kyljet lommoilla Taxit ovat edullisia, jos niissä on taksamittari. Esim 30min ajelu 11€, mutta toisaalta kyyti voi maksaa 20-25€ ilman mittaria.

Napolin Hop on hop off -bussi ei ole niin hyvä kuin yleensä vastaavissa turistikohteissa.

Nähdä Napoli ja …

Rannalla oli kiva kävellä ja seurata vesibussilaiturin hälinää tai aistia venesatamien tunnelmia espresso-kuppi ja grappa-lasi kädessä.

Todella hyvät ravintolat ovat vähissä tai piilossa. Kahviloita toki riittää. Osa paremmista ravintoloista noudattavat siestaa eli sulkevat lounaan jälkeen avatakseen jälleen ehtoolla.

Duomo oli pettymys vaikkapa Milanoon tai Pariisin verrattuna.

Roskia on riittävästi kaduilla. Mafia pyörittää jätebisnestä ja kiristää jätevuorilla hintaneuvotteluissa. Katukivetys kaipaa monin paikoin ehostusta. Paljon väkeä, autoja ja skoottereita, joka paikassa.

 

 

Vanhassa kaupungissa on aito italialainen tunnelma: Vespat kadulla ja pyykit kuivumassa naruilla talojen välillä. Sähäkkä liikenne ja torvien törähdykset. Kävely kannattaa, sillä matkan varrella voit tehdä edullisia vaate- ja kenkäostoksia.  Pienellä rahalla 10-25€ saa jo muotia ja tyyliä.

Pizza

Napolilainen pizza eli Pizza Napoletana ehdottamien sääntöjen mukaan koostuu italialaisista vehnäjauhoista, napolilaisesta hiivasta ja vedestä. Taikina pitää vaivata käsin tai sekoittimella, joka liikkuu myötäpäivään. Kohotuksen jälkeen taikina pitää tasoittaa oikealla kädellä ja vasemman käden kahdella ensimmäisellä sormella ilman minkään mekaanisen laitteen apua. Pohja ei saa olla kolmea millimetriä paksumpi. Pizzaa pitää paistaa 60–90 sekuntia 485 °C:ssa kiviuunissa joka on lämmitetty tammella. Paistetun pohjan pitäisi olla pehmeä ja tuoksuva. Tomaattien pitää olla kasvanut Vesuviuksen maaperässä.

Maailman vanhimpaan pizzeriaan pitkä jono (margherita on paikan klassikko), mutta toisaalta sen lähistöllä on la Figlia del Presidente pizzeria, jossa 3 Cacialli sukupolvea kokkavat ja seinät ovat täynnä mestaruussertifikaatteja (mm.Bill Clinton asiakkaana) eli parasta italialaista edullisesti: kympillä pizza, olut ja limoncello.

Mistä lie mieleen tullut pizzaa syödessä, että mafian väitettiin ryöstäneen hautoja saadakseen tammea pizzauunin lämmittämiseen…

Hotellit Napolissa

Casa Argentino bed &breakfast

Mukavat leskirouva Anna ja tytär Aleksandra emännöivät kotonaan b&b majoitusta.  Loistava aamiainen oli katettu terassille, josta mahtava maisema Napolin lahdelle, Vesuviukselle  sekä kirkkaalla säällä Sorrentoon ja Caprille. Hieno koti, jossa upea italodisaini wc-kylppäri ja mieleen jäävän tyylikäs keittiö.  Emme löytäneet  kovin hyviä ruokaravintoloja läheltä. Onneksi lähellä oli kaksi metroasemaa, joista pääsee kätevästi keskustaan.

 

Dipintodoblu bed &breakfast  oli siisti hotelli ja mahtava  merimaisema Vesuviukselle. Valoisasta asunnosta jäi mieleen kaunis laattalattia. Napolilainen aamiainen on aamun eka nautinto. Leivonnaiset oli noudettu vastapäisestä pasticeriasta. Puhelias isäntä kertoo mielellään napolilaisia tarinoita ja kohtalouskoista elämän filosofiaa. Funiculaarilla pääsee Mergelina piazzalle, jossa hyvät ruokapaikat.

Viereinen kuva terassilta Ischian suuntaan ja alla öinen Vesuvius

 

Buona sera

Buona sera signorina buona sera
varjot hiipivät jo ylle Napolin

siellä tänään sulle kuiskaan buona sera
vaikka huomenna jo luotas lähdenkin

Aamun tullen sinne kanssasi mä kuljen
missä Vesuvius lahteen kuvastuu 

aion sormuksen mä ostaa sulle silloin
joka poissa ollessain kuiskaa illoin 

pieni signoriina olet mulle rakkain
hyvää yötä signoriina suukkonen vain ”

Pompeiji ja Vesuvius

Circum vesuviana junalla pääsee mukavasti Napolista Pompeijin kautta Sorrentoon. Junamaisemat ei kovin kauniita mutta ehkäpä kuvaavat osittain rujoa aluetta. Pompeijissa on 8km käveltävää ja nähtävää, jos ruukut ja rauniot kiinnostavat.  Pompeijissa kannattaa olla tarkkana, että ostaa ovelta pääsyn museoalueelle eikä jo juna-asemalta opastuskierrosta, johon tarvitaan silti sisäänpääsytiketti.

Kirkkaina päivina Vesubius toimii hyvänä maamerkkinä koko lahden alueella.

Sorrento

Sorrento on rauhallisempi ja siistimpi osa Napolin lahtea. Asukkaat olivat ystävällisiä. Kiva kaupunki kujineen ja hienoine rakennuksineen jäi mieleen.

Hyvät ravintolat sijaitsevat vanhassa kaupungissa ja illan kuluessa sinne saattaa poiketa mandolini-virtuuoosi esittämään italo-klassikoita.

Sorrento on sitruunaa täynnä eri muodoissa (jäätelöstä seinälaattoihin). Kannattaa maistaa paikallista Limoncelloa kylmänä. Shoppailija löytää edullisia vaatteita, laukkuja ja kenkiä.

 

 

 

 

Piccolo marina hotelli on ok;  sijainti aivan venesataman rannassa, Laivaliikenteen meteli ei silti häiritse, mutta aaltojen kumu kuuluu. Ystävällinen emäntä ja tytär hoitavat aamiaistarjoilut. Paras yhteys Marina Piccolo-satamasta ylös kaupungille hissillä.  Hissilippu maksaa 1€, mutta on hintansa väärtti väsyneille jaloille.

Myös Europa Hotellin terassilta voi käydä ihailemassa maisemia (maisema, olut ja suolaista purtavaa 6€/annos). Vieressä terassimaisema Marina Piccolan suuntaan

 

Erikoisuutena kirjattakoot että satamassa on hurjasti kissoja, joita paikalliset ruokkivat keitetyllä spagetilla!

 

Amalfi

Bussimatka on Sorrentosta Amalfiin on elämys. Mahtavat maisemat on luvassa, jos saa meren puoleiset istumapaikat (oikea reuna). Kannattaa olla hyvissä ajoin juna-asemalla, josta bussi lähtee, ettei joudu seisomaan kahta tuntia.  Liput ostetaan ennakkoon Sorrenton juna-aseman sivukioskista.

Vieressä kuvia bussin akkunasta ja rantakyliä.

 

 

 

Paluu vaikka yhteysaluksella joka poikkeaa Positanon rannassa ja matkalla näkee myös Caprin postikorteista tutut kivimuodostelmat. Osta lippu yhteysalukseen rantalaiturin kioskeista. Älä luota koskaan ensimmäisiin lippumyyjiin, vaan tarkista saatavuus kilpailijoilta ja muista kojuista. Toiset joko valehtelevat sumeilematta tai ovat tietämättömiä kilpailijoiden tarjonnasta/aikatauluista.

Jos sattuu kirkas päivä, luvassa on upeita  valokuvauksellisia maisemia. Meillä oli huonompaa sääonnea ja rinteiltä valuva sumu hieman pilasi näkymää.

Capri

Capri on siisti ja hintava elämys ( pääsääntöisesti 50% kalliimpi kuin Napoli, mutta toisaalta esim taxit eivät huijaa). Rauhallinen eikä tarvitse koko ajan pelätä taskuvarkaita. Bussiliikenne on toimivaa ja samoin funikulaari.

Hotelli Capri inn oli ihan ok majoitus. Hyvä sijainti 200m satamasta. Bussipysäkki oli ulko-ovella ja sängystä näkymä koko Napolin lahdelle. Suosittelen.

 

Funikulaarin yläpäässä voi valita useammasta ravintolasta mieluisimman. Me poikkesimme samaan kuin Onassis ja Jackie Kennedyn kanssa 50 vuotta aiemmin.

 

Saaren hintatasosta ja turistien luottokortilimiiteistä kertoo 11.300€ maksava pusero. Tyypillisin tuliainen lienee Caprin kello eli rannekello jossa on sama kellotaulu kuin tornissa.

Huvila Meren Rannalla

Anacaprilla Huvila Meren Rannalla eli Axel Mynthen Villa st Michele rinteessä 330m korkeudessa, jossa ehdottomasti käytävä katsomassa. Villa ja sen aivan sanattoman upea puutarha. Tänne lähtee kuja taksiaseman takaa rappusten yläpuolelta vasemmalle. Suosittelen.

 

Anacaprilla on mukavia kujia ja kaunnita rakennuksia. Lisäksi Anacaprilta on myös hiihtohissi vuoren/saaren huipulle. Jos aikaa on, kannattaa vuokrata vene ja kiertää saari ja katsastaa Blue Grotta.

Caprilta lautta Napoliin alle 50min ( n. 17 euroa). Lippu ostetaan rannasta.  Jos on aikaa, kannattaa käydä myös Ischiassa, jonne lähtee useita lauttoja Napolista sekä yksi lautta/päivä Caprilta n. klo 16.30. Ischia on aidompi kalastajasaari, jonne suuret turistimassat eivät ole vielä löytäneet.

Suositus

Suosittelen Sorrentoa, Amalfi-rannikkoa ja Capria lomakohteeksi kuin kaupunkikohteeksikin, Mikäli haluaa uida ja ottaa aurinkoa, kannattaa varmistaa että hotellissa on allas.

Erityistä: Vege tai vegaanikin pärjää mainiosti, koska niin italialainen keittiö tarjoaa vaihtoehtoja. Kohde ei ole lapsille kovin mielenkiintoinen, muttei aivan mahdotonkaan.

Tulen ja jään: Capri oli äitini unelma, jonne hän halusi, muttei löytänyt valmismatkaa. En tiedä mistä unelma oli syttynyt, mutta veikkaan aikansa italofilmejä. Napoli vaikutti aivan mahdottomalta kaupungilta asua pidempään eikä suurempaa kipinää syttynyt vierailla uudestaan.

Uskon, että tulen jälleen lomalle tännepäin. Villa Caprilla olisi taatusti upea juttu, mutta hintataso on vieläkin kohtuuton, vaikkei saari juuri nyt jetset-muodin huipulla lienekään. Amalfi rannikon kylät olivat kauniita, mutta tulisiko niissä aika pitkäksi pidemmän oleskelun aikana? Jäljelle jää siis Sorrento, joka voisi olla paratiisi, jonne joskus jään asumaan. Siellä on tasaisen mukava merellinen ilmasto. Italian taitoa ja sanastoa pitäisi kehittää, mutta kieli ei vaikuta mahdotomalta opittavaksi. Hintatasokin on eläkeläiselle korkeahko, mutta jos tinkii merinäköalasta niin ehkäpä…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.